MrTauzero

Losin mystinen ohjus

2010-11-11T18:22:00.002+02:00

Jahas, jatketaans taas tätä kirjoittelua yleisistä aiheista, nyt on aikaa kun Virolaiset veivät mun työpaikkani. Kiitos hallituksen saamattomuuden. Eli...

Kuvassa kuvaamani "ohjus" 2005.

8.11 uutisoitiin laajasti salaperäisestä ohjuksesta Los Angelesin merialueella. Esim. MTV3 kertoi asiasta seuraavaa, tästä.

Nettiin levisi heti runsaasti uutisvideoita tapahtuneesta, tässä yksi.

Vastaavia uutisia (ei tosin yhtä komeasta vanasta) on meillä Suomessakin silloin tällöin. Esim. tässä ja tässä.

Olen asunut aiemmin paikalla mistä läntinen taivas näkyi hyvin. Olen seurannut taivasta hyvinkin paljon, ja mitä siellä liikkuu. Tässä Losin tapauksessa, kuten myös noista Suomalaisista esimerkeistä, voin vakuuttaa niissä olevan kyseessä pelkkä lentokoneen jättövana. Siis vana nähtynä sopivasta kulmasta, dramaattisessa aamu/iltavalaistuksessa.

Erittäin hyvä teksti kuvineen kertoo havainnollisesti mistä on kysymys Los Angelesin 8.11.2010 "mystisessä ohjusjupakassa". Lue tästä.

Internetillä päänsä sekoittaneet kaupunkilaiset jotka eivät taivasta tarkkaile, tai eivät edes näe sitä koskaan, hehän näistä "ihmeistä" sekoavat. Samalla kun ympäristöään tarkkaileva realisti tyytyy kevyesti hymähtelemään höpöuutisille. Samalla kun hän jatkaa luonnon tarkkailemista, tiedä vaikka jos näkisi häivähdyksen joulutontusta.

Fraktaaliuniversumi

2010-06-27T20:31:00.001+03:00

On myös ajateltu että universumi olisi loputon moniulotteinen fraktaali, niin tai näin, fraktaalit ovat erinomaisen kiehtovia. (Fraktaali (lat. fractus 'murtunut') on joukko, joka on itsesimilaarinen, eli joukko näyttää samalta tai samankaltaiselta, katsoi sitä millä suurennoksella tahansa) Olen itsekin ilmaisohjelmalla räpeltänyt jonkinlaisen kaksiulotteisen "mandelbrotin", ja saanut puuhasta suurta tyydytystä. Mutta Tuubissa nimimerkillä "xlace" esiintyvä kaveri painii puuhassa täysin omassa sarjassa. Katso tästä ällistyttäviä fraktaalivideoita. Vaatinee noiden laskeminen reippaasti tehoja laitteilta, että hyvää ohjelmointia rikkaalla mielikuvituksella. Tietoa fraktaaleista tästä.

Työtapaturma

2010-06-01T20:10:00.000+03:00

Varsin hulppea, ettenkö sanoisi lievästi ylilyövä tapahtumakulku, tästä.

Velkakello

2010-05-29T09:48:00.000+03:00

Kun luet lyhyen seuraavan tekstin tästä, niin siinä ajassa Suomi velkaantui taas 30 000 euroa lisää. Jenkkien velkakellosta loppuvat kohta numerot, ja jenkkiläkin loppuu, tästä. Maailma ei pitkään voi toimia näin, edessä on kaikkia koskettavat mittavat uudelleenjärjestelyt.

1000 hevosen kyytiä

2010-05-23T20:28:00.002+03:00

Kun ei kaupasta saanut, Frogmannin Timi rakensi moottoripyöränsä itse. Katso mainio video.

Pieniä iltapäiväkuuroja

2010-05-19T21:10:00.000+03:00

maustettuna rakeilla, katso tästä. Auts!

Haluaa sähköauton, heti!

2010-05-16T14:21:00.006+03:00

Vaihtoehtoja on, mutta eipä ole kaupassa ensimmäistäkään. Lue vaihtoehdoista. Ihan passeleita vekottimia työmatkoille, ja toki enemmänkin. Valmet esim. valmistaa Norjalaista Th!nk sähköautoa. Mutta, Valmet ei myy Th!nk:ä Suomessa koska ajoneuvoverojen ja diesel-veron takia siitä tulee aivan liian kallis. Hyvät Suomen näistä asioista päättäjät, olette täysin turhaakin turhempaa väkeä.

Itseäni kiinnostaisi mm. Pininfarinan Blueacar, tässä mainos. Kohtuullisen matkan taittaa hänen akuillansa, ja aurinkokennot auttavat nekin asiaa. Auton hinnaksi on mainittu suht koht inhimillinen 15 000 ekua.

Bollore Pininfarina Bluecar B0

5-paikkainen henkilöauto

Valmistaja: Bollero akkutehdas / Ranska

Ajomatka: 250

Kiihtyvyys: ?

Huippunopeus: 130

Hinta: ?

BlueCar B0 on 50% Pininfarinaa ja 50% Boleroa.

30kW Litium-Polymeeriakut, superkondensaattorit.

Saatavuus: 2011 EU

Ei siis väkisin, kaupassa on ei oota, ja verotusasiat ovat täydellisen järjenvastaisia. Maksetaan vaan edelleen öljystä ruskeille että arabeille, ja saastutetaan vallan vapautuneesti Euroopan vanhimmilla polttomoottoririmpuloillamme.

Broadway in HD

2010-05-15T08:10:00.000+03:00

Broadwayllä sattuu ja tapahtuu, hyvälaatuinen livestream webcam äänellä, tästä.

Voyager kaapattu?

2010-05-14T18:50:00.004+03:00

Kuinka ollakaan, kun juuri kirjoitin näistä aluksista (katso alempaa) niin tapahtuu, auts. Voyager 2 on yllättäen alkanut lähettämään dataa tuntemattomien, salattujen bittien muodossa, kertoo Daily Telegraph, tästä lukee hän. Onko Voyager kaapattu, alan asiantuntija Hartwig Hausdorf kertoo: "Tuntuu kuin joku olisi ohjelmoinut luotaimen uudelleen, tai kaapannut sen anturit - emme todellakaan tiedä koko totuutta" Lue lisää> Bild. Nasalla on jonkinlainen selitys asiaan, lue.

Henkinen tsunami

2010-05-09T19:07:00.000+03:00

Henkinen tsunami Kreikassa sai hätääntyneiden lajitovereiden kukkaron nyörit aukeamaan. Tsunami oli itse ahneus ja moraalittomuus. Verrattuna oikeaan tsunamiin, nyt autetaan itse tappaja-aaltoa, ei sen uhreja. Ja kohta me kaikki olemme tuon tsunamin uhreja. Henkinen tsunami pyyhkäisee jopa tehokkaammin kuin luonnollinen aalto.

Jos elämä maapallolla edustaa kuudetta geologista voimaa, edustavat ihmiskunnan henkiset kyvyt seitsemättä. Siinä on kaikki samat mekanismit kuin luonnossa, koska sen perusta on luonnosta. Henkinen tsunami on joukkotuho, joka ei jää henkiseksi, vaan laittaa lopulta koko pallon tulevaisuuden hiuskarvan varaan. Moraalia please, olemme aina luonnonlakien alaisia.

13800 miljoonaa kilometriä

2010-05-09T11:29:00.004+03:00

matkannut Voyager 2 luotain on alkanut leviämään. Luotain ei kykene enää kunnolla kommunikoimaan. 33 vuotta avaruuden olosuhteissa on toki briljantti saavutus. Valonnopudella liikkuvalla radiosignaalilla kestää 13 tuntia maahan ja takaisin, kaukana ollaan. Luotain on saavuttanut auringon vaikutusalueen uloimman turbulenttisen reunan, eli laite on pian ihka oikeassa, tähtienvälisessä avaruudessa. Valitettavasti siinä vaiheessa laite ei luultavasti kommunikoi enää yhtään mitään.

Luotain kuitenkin jatkaa kuolleenakin loputonta matkaansa. Avaruuden äärimmäisen harva vetykaasu kolaroi peltipöntön kanssa, syöden sitä atomi atomilta. On arvioitu, että vielä miljardin vuoden kuluttua laite on tunnistettavissa keinotekoiseksi objektiksi. Mutta kukapa sitä koskaan löytäisi tai tunnistaisi, mitätöntä hiljaista kiitävää pistettä ei missään, matkallaan ei minnekkään. Aivan kuin tämä meidän muumipallommekin niin on. Nasa on toiveikas luotaimen korjaamiseksi radioteitse, lue. Viralliset Voyager sivut, tässä. Alla luotaimen mukana kulkeva kultainen viestilevy, hukkaan meni etten sanoisi.

Teknillisen laitteen haittaveroa

2010-05-03T18:59:00.000+03:00

Eli yle tv-lupa-pakko-maksua tuli vanhempi herra eteiseeni kinuamaan. Kerroin odotelleeni jo tovinkin tv-lupa-pakko-maksun selkeytymistä, koska käytäntö ja rahan sijoitus ei mielestäni ole alkuunkaan yksinkertainen.

Kertoilin herralle mm. mielipiteeni Helsinkiin rakennettavan musiikkitalon rahoituksesta, johon siis Yleisradio osallistuu 40 miljoonan euron pienellä panostuksella. Mitä muu Suomi hyötyy ylihintaisesta betonitönöstä? Myös oli juttua Ylen uudesta toimitusjohtaja Kivisestä, jonka tuleva 25000 euron palkka on oleva neljässä viikossa "normaaleine tulospalkkioineen selkeästi enemmän, kuin itse saan koko vuodessa raastavan raskaissa raksahommissa kärsiessä. Täytyy hänen olla todellinen ihmemies, mutta veikkaan että ainakin ohjelmat ylenannossa tulevat jatkossakin olemaan samaa diipadaapaata kuin tähänkin asti.

Kerroin vielä tv-lupaherralle, että en katso Ylen ohjelmia kuin korkeintaan 2 tuntia viikossa, ei ehdi, eikä pahemmin kiinnostakaan. Tv-lupaherra pyörittelei siinä silmiään, yski jotain ja laittoi vielä 200 euron rangaistusmaksun pöljälle, joka mokoma kehtaa epäillä tv-lupa-pakko maksun oikeutusta. Tietääkseni maksukortit on keksitty, maksakoot ne jotka katselee ja katseltkoot mitä haluaa. Pelkän teknillisen laitteen haittaverona tv-lupa-pakko-maksu on kaiken oikeustajun vastainen puhdasoppinen kansalaisen ryöstö.

Ylen 450 miljoonan euron vuosibudjetti kun ei vain ole missään suhteessa yhtään mihinkään.

Maapallolla ei järjellistä elämää

2010-05-01T13:16:00.005+03:00

1700 miljoonaa euroa vs.2 miljoonaa. Suomi tukee Kreikkaa jopa 1700 miljoonalla eurolla, ottamalla itse velkaa. Mutta esim., Heinolan reumasairaala olisi tarvinnut vain vaivaiset 2 miljoonaa sairaiden lasten auttamiseksi, tulevaisuudessakin. Rahaa ei ollut! Suomen hallitus ei edusta Suomea, se tekee vain ja ainoastaan mitä unioni käskee. Valitettavasti laiskan Kreikan kaivo on pohjaton, Espanjat ja monet muut ovat pian samassa jamassa. Lasku tulee olemaan naurettavan järjetön, EU ja Suomi lopetetaan kannattamattomina perverssien koelaboratorioina.

Aikoinaan äänestin EU:ta vastaan. Liityimme siihen kuitenkin Suomen perustuslain vastaisesti. Olisi suosiolla kannattanut jättää naurettava EU-kokeilu väliin, mahdollinen hyöty ei lankea omalle kansalle. Rikkaat eivät mitenkään kykene loputtomiin auttamaan holtittomia köyhiä, köyhät vetävät perässään kaikki toivottomaan suohon. Missä suossa toisaalta kenenkään ei tarvitsisi olla hetkeäkään, jos maapallolla olisi järjellistä elämää. Ei ole näkynyt. (katso alempaa "Kurjuus on keinotekoista".)

Miljardi tonnia magneettista plasmaa

2010-04-30T15:45:00.002+03:00

auringon pinnan yllä tippumassa alas uuden SDO luotaimen kuvaamana on varsin vaikuttava näky. Video näkyy tästä. Näyttäisi muuten luotaimen objektiivissa olevan häpykarva, miten ne senkin saivat matkaan?!

Pneumonoultramicroscopicosilicovulcanoconiosis

2010-04-27T16:13:00.000+03:00

Suomennos latinan kieliselle kummajaiselle on "Pölykeuhko, joka on aiheutunut tavalliselle mikroskoopille näkymättömän tulivuorentuhkan hengittämisestä". Älkäämme hengittäkö tuhkia, lääkäri tulee hulluksi määritellessään vaivan.

Älä soittele Alieneille

2010-04-25T17:20:00.001+03:00

Don’t talk to aliens, warns Stephen Hawking.

Tunnettu fyysikko Stephen Hawking varoittaa vakavasti soittelemasta maan ulkoisille älyille. Hawkingsin mukaan avaruuden triljoonilla planeetoilla lymyää satavarmasti jos jonkinmoista veikkosta. Mutta tutkijoiden ei pitäisi huudella nille, koska ne kun voi tulla ja ottaa pallomme haltuunsa mennen tullen.

Hawkings sanoo : "Meidän ei tarvitse kuin katsoa itseämme nähdäksemme, että älykkäät elämänmuodot voivat kehittyä joksikin, mitä emme halua tavata. Kuvittelisin, että nämä elämänmuodot voivat elää esim. suurissa aluksissa, koska ovat käyttäneet loppuun kaikki kotiplaneettansa luonnonvarat. Tällaisista kehittyneistä avaruusolioista voisi tulla vaeltajia, jotka valloittavat ja kansoittavat mitkä tahansa planeetat, jotka ne löytävät", Hawking toteaa Timesin mukaan. Linkki juttuun.

Itse olen ajatellut että toki avaruudessa voi olla myös muita älyjä, mutta kun ottaa universumin megalomaanisen järjettömät aikajänteet huomioon, elämää jossain on kait ollut, ja tulee joskus olemaan. Sen lyhyen aikaa kun sivilisaatiot ovat olemassa, olisi uskomaton yhteensattuma että joku toinen olisi samaan aikaan ja siinä tilanteessa että pitäisi viedä pallo alta. Tietty ei tarvitse paljon mielikuvitusta, että Homo Sapiens olisi se ryöstäjä ja pallonkaappaaja, jos vain selviää hengissä viellä esim. miljoona vuotta.

Tiedemiehet järkyttyivät

2010-04-22T07:05:00.003+03:00

Tiedemiehet järkyttyivät uuden aurinkoinstrumentin erinomaisista kyvyistä havannoida uudelleen aktivoitunutta aurinkoa. Solar Dynamics Observatory tuottaa erittäin korkeatasoista havaintomateriaalia, katso.

Myös vanha kunnon Soho luotain tarkkailee edelleen ansioituneesti kotitähteämme, linkki. SolarCycle sivuilla on runsaasti tietoa auringon tapahtumista, linkki. Avaruus-sää sivustolla myös asiaa, linkki. Sungacer sivustolle on taas kerätty läjäpäin kuvia auringosta, linkki. Tulemme varmuudella näkemään etelässäkin viimeistään syysiltojen pimetessä aina niin jänskiä revontulia, tästä voit tarkistaa tämän hetkisen revontuliaktiivisuuden. Aurinko, linkki.

Periaatteessa helppoa

2010-04-20T20:16:00.002+03:00

-Marcus Aurelius on sanonut : "Kun pääset eroon loukkaantumisen tunteesta, niin vammakin katoaa". Niinpä, miksi ottaa nokkiinsa, enhän tiedä edes mikä tässä ottaa, nokkiinsa, ja mikä se nokka on?! Kaikki ylipäätään vain tulee, pyytämättä. Tai on tulematta. Olen piskuinen osa jotain, jotain täysin käsittämätöntä. Mikä olen?! Taitaa olla kevättä ilmassa!

Kurjuus on keinotekoista

2010-04-19T15:20:00.002+03:00

Maailmamme olisi hyvä paikka kaikille, jos... Yksi simppeli kuva kertoo.

Turun vesi on nestettä

2010-04-15T19:30:00.010+03:00

Turun vesi on nestettä. Neste valmistetaan kemiallisesti Aurajoen virtsankeltaisesta suo/savi vellistä. Käytyäni suihkussa Turun vedessä, iho hilseilee ja naama tippuu lattialle, pam. Kun käyn suihkussa, missä tahansa muualla kuin Turussa, ihoni on pehmeä, eikä hilseile.

Johtopäätös, Turun vesi ei ole vettä, Turun vesi on kemiallisesti valmistettua nestettä. Eipä uskalla edes ajatella mitä se tekee sisuskaluille. Lähdevettäkin onneksi löytyy, mm. Kuralasta (klikkaa tästä kuva, punainen pömpeli!) sekä Piispanristiltä, mutta miksi tuo Kuralan vesipiste on talvisin suljettu?! Haluaa VETTÄ!

Lue järkkyä tekstiä vedenpuhdistuksen prosesseista ja mahdollisista jäämistä, juttu alkaa kohdasta 25.1 Linkki Evira. Apuuwa!

Suomi voisi olla rikaskin

2010-04-07T12:58:00.004+03:00

Suomen maapinta-alasta kolmannes on turvetta, elikä suota. Soihin on varastoituneena enemmän energiaa kuin on pohjanmeren öljykentissä öljyyn. Poltetaan sitä ihan himona, suodatin vaan piipun nokkaan. Turpeesta saadaan myös suhteellisen yksinkertaisella menetelmällä jalostettua polttoainetta. Turve myös uusiutuu, toisin kuin öljy tekee.

Suomessa on myös runsaasti varsin puhtaita, sekä uusiutuvia pohjavesiä. Vesi on kalliimpaa kuin öljy, ja veden hinta noussee tulevaisuudessa pilviin. Puhtaan veden kysyntä maailmalla on yhtä kuin jättibusines.

Olisimme öljy- ja vesitziljardöörejä, niin halutessamme. Esteenä tälle pienelle unelmalle ovat ruosteinen EU ja puusilmäiset poliitikot. Pitäisikö tästä nyt vetää johtopäätöksiä, ole hyvä. Suot uuniin, vesi kiertoon, Suo,mi nousuun!

Kurjet ovat saapuneet

2010-04-01T16:24:00.001+03:00

Näin tänään viidentoista kurjen suuntaavaan pohjoiseen, kovin pitivät meteliä mennessään. Eilen oli piha täynnä järripeippoja. Niitä luulee helposti tilheksi tai peipoksi, niin ovat saman näköisiä. Kukkia puskee hangen alta, tänään lämmintä oli rapiat +9, lumet katoavat ihan silmissä. On tätä odotettukin, jos kohta oli upea talvi pitkästä aikaa.

Myllysillan pelastus

2010-04-01T07:50:00.002+03:00

Turun lähes 1,3 metriä vajonneen Myllysillan korjaustoimenpiteet ovat vihdoin alkaneet. Siltaan on kiinnitetty 40 halkaisijaltaan noin metrin kokoista heliumpalloa. Pallojen toivotaan nostavan silta takaisin normaaleiden siltojen kastiin. Livekuvaa sillasta ja palloista voit katsella tästä. Videokuvaaja herra x kävi 1.4 aamuhämärissä kuvaamassa korjausprojektin etenemistä, katso tästä. Odotamme innolla korjaustoimenpiteiden vaikutusta, jokohan jo ensi viikolla pääsemme siltaa taas käyttämään. Ans kattoo ny.

Legohurahtaneet

2010-03-28T09:17:00.004+03:00

Legoilla puuhastelu ei ole iästä kiinni jos näitä kavereita on uskominen, katso tästä video. Itselläni kuvittelisin harrastuksen olevan tuossa vaiheessa jo rahasta kiinni.

uniVersI/0

2010-03-28T08:40:00.000+03:00

Mielenkiintoinen sekä asiantunteva aika harvoin päivittyvä blogi avaruusaiheista, tästä.

Diego Stocco

2010-03-28T07:29:00.002+03:00

Maailma on musiikkia. Kaikki on ilmeisesti musiikkia, Stocco soittaa vaikka bonsaipuuta ja palavaa pianoa! Katso ja kuuntele tästä. Sivut jonkun mielestä ehkä liian flashit, helpommin hänen videoitaan näkeekin täältä.

Astronomit löysivät lisää maailmankaikkeutta

2010-03-26T07:13:00.002+02:00

Suurin osa, jopa 90% galakseista on ollut tutkijoilta piilossa viime aikoihin asti. ESOn Very Large Telescope (VLT) tutki Lyman alfa erikoissuodattimin syvää avaruutta, ja siellä odotti yllätys, galakseja on huomattavasti enemmän kuin on osattu koskaan edes ajatella.

VLT koostuu neljästä 8,2, ja neljästä 1,8 metrin kaukoputkesta joiden kuva voidaan yhdistää, jolloin se vastaa paljon suurempaa kaukoputkea. Suunnitteilla on E-ELT, 42 metrinen jättikaukoputki. Se on neljästä viiteen kertaa nykyisiä suurempi ja kerää valoa noin 15 kertaa enemmän.

Mitähän sillä sitten löytyy on ajan kysymys, ja erittäin mielenkiintoinen sellainen.

VLT, E-ELT, Lähde löytöön.

Lehfaa pukkaa

2010-03-20T08:21:00.009+02:00

Linkistä voi katsella joitain uudehkojakin leffoja. Laatu on mitä on, laillisuudesta ei hajuakaan. Katso tästä. Joku on sitten nähnyt vaivaa ja pykännyt suomitekstitkin! Tätä sivustoa voinee lähinnä käyttää varsinaisen leffan ostopäätöksen tekemiseen, elokuvanautintoa näistä ei laadun takia isommin irtoa. Mikro-pc lehti kertoo "Sivustoa ylläpitää helsinkiläinen ulkomaalaistaustainen mies. Palvelun omistajaa ei ole toistaiseksi tavoitettu kommentteja varten. Toinen sivuston whois-tiedoissa olevista puhelinnumeroista oli toimimaton ja toinen kuului sivulliselle henkilölle", buah hah haa!

Avatar Blue-Ray julkaistaan 22.04.2010. Paketin mukana tulee myös dvd.

Autohuollon erikoinen

2010-03-18T20:29:00.003+02:00

Vein autoni yhteen Turun suurimmista autohuolloista. Autostani oli lämpömittarin anturi rikki, ja pari varotusvaloa loisti mittaritaulussa. Pyysin lisäksi vaihtamaan jarrupolkimen valokytkimen, joka reistaili aika ajoin. Työt tehtiin ja laskukin oli siedettävä, valokytkin tosin jäi vaihtamatta, koska huollolla oli väärä osa. Lupasivat tilata oikean osan pikimiten.

Vein autoni parin päivän päästä valokytkimen vaihtoon, osa oli parinkympin arvoinen ja työssä meni tasan vartti. Lasku 117 euroa! Täh?! Pyysin nähdä työselvityksen, jolloin huoltopäällikkö alkoi selittämään että aiemalla käynnillä oli tehty jotain vianetsintöjä, ja siitä tuollainen summa.

Naamaani alkoi kuumottamaan, sanoin että en todellakaan ole tilannut mitään vianetsintöjä, vaan pelkästään jarrupolkimen valokytkimen vaihdon. Mies jotain yski siinä ja näpytteli taas hetken konettaan. Ojensi laskun ja maksoin pois, lasku oli jo järkevän oloinen 52 euroa.

Olen kuullut vastaavia höpötarinoita autohuoltojen rahastuksesta vaikka kuinka ja paljon. Olkaa ihmiset tarkkana mitä haluatte autohuolloissa tehtävän, ja sopikaa tarkkaan mitä myöskään ei tehdä.

Paras juttu mitä kuulin, oli sellainen kun naisen autosta ei löydettykään vikaa, mikä siellä jossain kuiten oli. Niin täysin ylimääräisestä pissapojan täytöstä ja öljyn tarkistuksesta veloitettiin 150 euroa, ja se oli kuulema sekin jo laitettu puoleen hintaan! Sanottiin vielä että laskun hintaan oli laitettu myös auton kuivatus, eli se homma kun auto oli yön hallissa!

Joka puolella joku pettää, tosi reilu meininki. Taidan seuraavaksi ajella harmaalle pajalle, harmi, itte sössitte orastavan asiakassuhteen.

Myllysillan nousu ja tuho

2010-03-07T15:34:00.012+02:00

93 metrinen Myllysilta valmistui 1975. Sillan avajaisissa sillan kansi ajettiin täyteen sepelilastissa olevia rekkoja, kerrotaan että silta vähän notkahti. Siltaa on tuettu myöhemmin. Nyt silta on notkollaan reilusti toista metriä lauantaina 6.3 alkaneen yllättävän vajoamisen myötä. Yöllä 7.3 oli kuultu kova paukahdus sillan rakenteista. Sillan suunnittelija Ollila on laskenut että tavanomaista kovempi jäätilanne painaa 400 tonnin voimalla sillan perustuksia aiheuttaen sillan notkumisen. Suunnittelija uskoo sillan oikenevan jos jäitä poistetaan sillan kohdalta. Kuuntele Oliilan haastattelu Bambuserista. Vaikea uskoa, silta jouduttaneen purkamamaan tai noukkimaan joen pohjasta. Uutta siltaa tuskin saataneen valmiiksi kulttuurivuodeksi 2011, pennisilta jäänee tekemättä sadaksi vuodeksi ja veroäyri noussee. Voit seurata siltaa livenä tästä. Tavallisen tylsä lähetys, ehkä myöhemmin tulee säpinää.

H2O wallpapers

2010-02-28T17:39:00.006+02:00

Tein yleisön pyynnöstä työpöydän taustakuvia H2O teemalla, kuvat optimoitu laajakuvanäytöille. Klikkaa kuvaa ja tallenna. MrTz Freeware!

Sonic Boom ja sundog

2010-02-21T12:21:00.008+02:00

Useinkaan ei ole nähty tälläistä ilmiötä. Nasan Atlas V raketin paineaalto (sonic boom) kohtasi "auringonkoiran" aiheuttaen erikoisen väreilyn pilvessä. Katso video. Toinen video, pidempi eri versio. Lähde Auringonkoira on siis ns.sivuaurinko, suht normaali haloilmiö jääkidepilvessä. Tämä ottamani kuva on myös ns. "auringonkoira".

Intiaanin haastattelu

2010-02-19T21:24:00.014+02:00

Intiaani Pedron ajatuksia maailman vesiasioista yms, P.Lagus haastattelee. Juttu alkaa lentämään 32 minuutin kohdalta, kelaa siihen. Tähän sopiii seuraava musiikkivideo, olkaa hyvä. Lagus on myös valokuvaaja. Alla oleva kuva on huonolaatuisesta bambuser chatista. Hieno pitkälle ajateltu kuva.

Vesimiehiä

2010-02-15T14:33:00.110+02:00

Mielenosoittaja ryhmä eduskuntatalolla kertoo että Suomen pohjavedet oltaisiin yksityistämässä, ja myymässä ulkomaille. Ryhmällä on Bambuser livelähetys eduskuntatalon edestä. Olen satunnaisesti kuunnellut ryhmän lähetyksiä, laitanpa tähän hieman tunnelmia tämän ruudun takaa.

Ryhmä siis kertoo että Suomen pohjavedet oltaisiin kenties myymässä. Kertoo myös että koska heitä ei juuri noteerata, niin koko Suomi on korruptoitunut ja sillä tavoin heidän asiaa vastaan. Kansalaisten tuumataan olevan lähinnä arjella alistettuja kantaaottamatttomia television orjia. Puhutaan salaliitoista ihmiskuntaa vastaan, rahatalous pitäisi muuttaa, EUusta erota, ja kansalaisia kuulemma myrkytetään tahallisesti vähän joka taholta. Vaunuissa tavataan uusia kasvoja, syödään luomua, soitetaan kitaraa ja käydään säätämässä pörisevää aggregaattia.

Sen enempää tässä vaiheessa edelliseen kantaa ottamatta, on ilahduttavaa nähdä rehellisen kuuloista kansalaistoimintaa. Ryhmän dokumentointi ja tavoitteet ovat vielä kuitenkin sen verran levällään, että aika vasta näyttää mistä on kysymys. Suomessa toki lienee 100tuhannen muutakin epäkohtaa joihin pitäisi pikaisesti ottaa voimkkaasti kantaa. Valitettavasti vain näyttää siltä että ryhmä lienee saanut hyvän hajun mätäpaiseesta, joten pitkä on tie jos loppuu ollenkaan. Tästä voitte allekirjoittaa addressin yhteisten vesiemme suojelemiseksi. Tarttis tehrä jotta, alas teatterimainen politikointi, kansalaisten äänelle painoarvoa ja hyvää kevättä!

Suomen alueella suuria meteoriittikraattereita

2010-02-14T10:48:00.010+02:00

Kuvassa; Arizonan kraateri.

Äkkiä ei kadunmiehelle tule mieleen että törmäyskraatereita löytyy lähempääkin kuin kuusta. Maapallolla ilmasto ja geologiset muutokset hävittävät sellaiset jäljet tehokkaasti, mutta on niitä säilynyt, myös meillä Suomessakin. Muutama esimerkki:

Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdin kraateri, satelliittikuva sekä näkymiä sen keskeltä.

Kuopion lähellä Suvasveden kaksoiskraateri, satelliittikuva.

Ahvenanmaalla suuri Lumparnin kraateri, satelliittikuva.

Vimpelin vieressä Lappajärvi, satelliittikuva.

Loput esimerkit löytyvät somerikon tietokannasta

Sieltä löydät myös koko maapallon kattavan luettelon.

Tuokin voisi olla törmäyskraateri (oma arveluni)

Tietenkin maan pinta on todellisuudessa vähintään yhtä arpinen kuin kuun pinta, mutta kuten todettua, luonnonvoimat täällä (jotka kuusta puuttuvat) hävittävät jäljet tehokkaasti. Itse olen käynyt Saarenmaalla Kaalin pienessä kraaterissa, se on hyvin säilynyt koska se syntyi vain 4000 vuotta sitten. Linkki.

Isoja kiviä tippuu maahan tulevaisuudessakin, toivottavasti ei meidän aikana, eikä liian isoja. 2036 saattaa tömähtää kovaa, tai sitten ei, linkki. Ajankohtainen kartta ympärillämme liikkuvista möhkäleistä, ja kaikkiahan ei tietenkään edes huomata, Linkki.

Suomesta löytyneitä meteoriitteja.

Yleistietoa törmäyskraatereista ja niiden synnystä.

Video kuvitellusta asteroidin törmäyksestä, törmäys aiheuttaisi tsunamin, maan kuoressa!

ISS esittely

2010-02-13T19:12:00.007+02:00

Tuo turhuuksien turhuus, kansainvälinen avaruusasema. Aseman valmistaminen, osien ylös rahtaaminen ja ylläpito vie valtavasti resursseja muulta tieteelliseltä tutkimukselta. Mutta täytyyhän sellainen olla. Entä millaista onkaan aseman sisällä> Katso video

Teknillisen näköistä hilavitkutinta ja erittäin ahdasta, sekoaisin! Jos olisin tuolla töissä kaipaisin luultavasti jonkinlaisen virtuaalinurkkauksen jossa voisi kokea maanpäällistä tilantunnetta. Viimeinen sukkula veikin asemalle näköalamoduulin, josta näkee tosin vain avaruuden ja maapallon, modulia ei vielä tällä videolla näy. Tuossa lento aseman ympäri ulkopuolelta. Linkki.

Mactini Nano Video

2010-02-11T16:50:00.001+02:00

Video liittyy etäisesti viime aikojen mac sitä ja mac tätä julkaisuihin. Linkki Repeilee...

Orion uudessa valossa

2010-02-11T08:26:00.005+02:00

ESOn uudella VISTA-kartoituskaukoputkella saatiin huipputarkkoja infrakuvia Orionin kaasusumusta.

Linkki juttuun.

Kuvia alueesta

Videota alueesta
Videota Vistasta

Orionin kaasusumu on merkittävin osa paljon suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi muun muassa Barnardin kaari, Hevosenpääsumun alue, heijastussumu M78 sekä M43, joka on suuren kaasusumun koillisosassa. Yhdessä ne ovat taivaalla yli kymmenen asteen ja satojen valovuosien laajuisia.

Hyvää streamia

2010-02-10T16:14:00.003+02:00

Erinomaista stream kuvaa löytyy yllättäen Virosta Linkki Webkameroiden esiintyjinä villit linnut, villisiat ja hylkeet. Klikkaile "direct stream" linkkejä sivun vasemmasta valikosta. Hylkeiden ranta oli hiljattain jäätynyt umpeen.

Ja juuri nyt NewYorkissa sataa lunta Linkki Rio de Janeirossa ei sada lunta Linkki

Feuillee ja Beer

2010-02-09T19:50:00.010+02:00

Enpä ole ennen nähnyt näin samannäköisiä kraatereita vierekkäin, kuin mitä Google Earth ohjelman kuu osastolta löysin. Feuillee vasemmalla, Beer oikella. Nopeasti katsottuna (klikkaa kuvaa) kuva vaikuttaa väärennökseltä tai painovirheeltä. Mutta kyllä, pienet erot kraatereissa paljastavat kuvan esittävän oikeaa maailmaa. Ovatko kraaterit syntyneet samaan aikaan kahden saman kokoisen kappaleen iskeytyesä vierekkäin, mene ja tiedä. Kuvaa alueesta en löytänyt Google Moon sivulta, kerro jos löydät.

Google Streetview Suomessa

2010-02-09T12:59:00.007+02:00

Google Streetview on täydennetty nyt myös Suomen kaduilla. Linkki

Ohje: Raahaa se oranssi pikkumies haluamaasi kohtaan.

Ohje 2: Kätevämpi kaduilla liikkumiseen on Google Earth ohjelma. Lataa

Google ilmoittaa että ihmisiä ja rekisterinumeroita ei tunnista:

"Me olemme kehittäneet huippuluokan kasvojen ja rekisterikilpien sumentamistekniikan, jota käytetään kaikissa Street View-kuvissa. Jos jokin kuvistamme sisältää tunnistettavissa olevat kasvot (esimerkiksi jalkakäytävällä kulkevan henkilön kasvot) tai tunnistettavan rekisterikilven, tekniikkamme sumentaa ne automaattisesti, jotta kyseistä henkilöä tai ajoneuvoa ei voi tunnistaa."

Tämä ei ole aukoton systeemi, löysin vaivatta heti yhden tuttavani, ei sumennusta. Samoin rekisterikilvet autoista näkyvät usein täysin selvästi. Streetview on aiheuttanut mm. avioeroja kun kulta on löytynyt väärästä paikasta väärään aikaan. Kesällä olin töissä kaupungilla, googlen kuvausauto ajoi ohi kamerat räpsyen. Näytin niille kansainvälisen käsimerkin, mutta ei näkynyt koska kuvat oli kuitenkin otettu paikalta jo paljon aiemmin. Streetviewille löytyy monta käyttöä, tarkista vanha asuinpaikkasi, tee virtuaalimatka, asuntoesittely, ihmisten pihojen kyttäily, sosiaaliporno, yms.

Mistä näitä senttejä oikein tulee?

2010-02-09T09:49:00.003+02:00

Tapaamani 80 vuotia hiihtäjäherra kertoi ettei hän ainakaan muista Turussa olleen näin upeaa talvea juuri koskaan. Lunta on jo yli puoli metriä ja lisää luvassa, taitaa tulla pidennetty kevät.

Järjestelmästä Sony Cypershot HX-1 seen

2010-02-09T08:09:00.015+02:00

Kuva otettu HX1 kameralla.

Olen lähes aina valokuvannut järjestelmäkameralla. Kesäkuussa 2009 kyllästyin laitetaakan roudaamiseen ja vaihdoin Sonyn HX1 kompaktiin. Perusteet vaihdolle oli uuden laitteen laitteiston keveys ja (lähes) riittävät ominaisuudet verrattuna järjestelmiin. Lähes tässä tarkoittaa että kuvanlaatu saisi toki olla hieman kohinattomampi, mutta sama homma se on liene joka kameran kohdalla.

Pidän HX1 monipuolisista säädöistä. Valmiita ohjelmia löytyy niitäkin riittävästi, parhaana 7152 x1080 pikselin panoraama suoraan raudasta, oikein, kamera kokoaa automaattisesti panoraamakuvan, saat sen vaakaan tai pystyyn. Yhteen kuvaan mahtuu koko maisema tai pilvenpiirtäjä.

Käteviä ovat myös kymmenen kuvaa sekunnissa sarjakuvaus, sekä hämäräkuvaus, jossa laite ottaa kuusi kuvaa ja pinoaa niistä yhden vähemmän kohinaisen kuvan.

Kameralla saa myös HD 1080 tasoista videokuvaa 30 ruutua sekunnissa, näyttää hyvältä myös isommasta ruudusta, esimerkkivideo

Zoomia on x20, kamera on pieni ja kevyt, akun kesto vähintään erinomainen. Suosittelen laitetta varsinkin matkakäyttöön, sitä saa jo alle neljänsadan.

Tekniset tiedot

Sonyn mainosvideo laitteesta

Dubai Timelapse – kaunista katseltavaa HD:na

2010-02-08T14:52:00.000+02:00

Dubai Timelapse – kaunista katseltavaa HD:na

Suomalainen Valkee Oy esitteli laitteen, joka hoitaa masennusta korviin työnnettävillä ledeillä

2010-02-08T14:46:00.000+02:00

Suomalainen Valkee Oy esitteli laitteen, joka hoitaa masennusta korviin työnnettävillä ledeillä

Verkkouutiset - Ultratarkka kvanttikello lyö atomikellot laudalta

2010-02-08T12:06:00.000+02:00

Ultratarkka kvanttikello lyö atomikellot laudalta

Junalla Helsingistä Laosiin

2010-02-04T19:04:00.006+02:00

Juttu ei ole ihan tuore, mutta jos et o lukenut, niin olepa hyvä...

(Reissussa J & J)

Googlemapin virtuaalimatka antaa käsitystä kyydistä ja maisemista.

MOSKOVAAN

Juna Helsingistä Moskovaan raiteelta 11, klo. 17.26, hinta jotain 30 euroa. 16 tylsähköä tuntia pimeydessä ja olimme Euroopan kalleimassa kaupungissa. Pieni kahvi kuppilassa 4 euroa!

KIERTOMATKAA JA VIISUMIT

Junaliput Moskova-Pegink välille olimme ostaneet jo Helsingistä, 600 euroa. kpl., aika kallis mutta hyvä paketti: Moskovassa kaksi päivää, hotellissa lounas, maatuska kaupunkioppaana. Metrolla ja bussilla ympäri kaupunkia. Kremlin kierto, pihalla älyttömän suuri tykki, kaliperi peräti 80 senttiä, ammus painoi 2 tonnia. Pihalla oli myöskin maailman suurin kirkonkello jalustallaan osittain rikkoutuneena. Viereinen kirkko oli aikoinaan palanut ja kello tippunut alas. Palomiesten sammuttaessa jäännöksiä kellosta lohkesi ladan kokoinen kimpale.

Jeltsinin työhuone sijaitsi Kremlin isoissa rakennuksissa, lähistöllä sijaitseva "valkoinen talo" oli juuri saatu korjattua panssarivaunuilla ampumisen ja mellakassa syttyneen tulipalon jäljiltä. Punaisen torin mausoleumissa Leninin kipsipatsas, kummittelee öisin ja tuoksuu muka pullalta. Taivaalta märkää räntää, tuntemattoman sotilaan tuli lepatti tuulessa muistuttaen historiasta, lapsilla kirjavat talvipopliinit ja kirkoissa hassut sipulit.

Kohtuullisella punnertamisella saimme Mongolian viisumit 50 USD kpl, pelkäsimme jo että emme ehtisi Siperian junaan, palvelu oli sen verran verkkaista Mongolian pienessä suurlähetystössä, päivä siinä meni.

SIPERIA OPETTAA

Lokakuun pimeänä iltana kilometrin pitkä Trans- siperian kiinalainen sähköjuna aloitti matkansa. Hyttimme oli ensimmäisessä luokassa, siinä oli hyvät sängyt ja oma lämmin suihku. Vihreä käärme kolisteli sähkömoottorien vetämänä kohti pimeää tuntematonta, mielessämme pyörivät tarinat valtavasta Siperian erämaasta ja radasta, jonka neuvostoajan vangit osittain rakensivat verellään. Jo pian huomasi että tarinat ovat tarinoita, eivät ne ainakaan tätä junamatkaa koskeneet, maisemat ainakin tavallisen tylsähköjä ja harmaus käsin kosketeltavaa.

Tuhannen kilometriä saman näköistä koivikkoa, mustaa peltoa päivätolkulla, suota ja ankaeaa avaraa, ihmisen jäljet näkyvät radan varrella silloin tällöin. "Villieläin" bongattu, ai se olikin varis. Ylitimme suuria jokia, ohitimme synkkiä teollisuuskaupunkeja ja kolhooseja, sumussa viiden asteen lämmössä. Seuraavaksi Nowosibirsk. Kolmasti päivässä tarjottiin ateria ravintolavaunussa, sinne päästäkseen oli lonkutettavana 66 ovea, kuluipa aika siinäkin puuhassa.

Uralin kukkulat ohitimme yön pimeydessä, hieman ennen Baikal-järveä maisemat muuttuivat jylhemmiksi, mutteivat kuitenkaan päätä huimaaviksi. Baj kal, suomeksi kaunis, on 650km pitkä ja noin 2 km syvä. Kala lemusi vaunuun, järven vesi kimmelsi kylmän näköisenä, valtava uima-allas jossa elää eläinlajeja joita ei missään muualla tapaa.

MUOVINAHKATAKKEJA

Aina kun juna pysähtyi asemalle, syöksyi ihmisiä junan oville tyrkyttämään kotikutoisia tuotteitaan. Harmaat kultahampaiset mummot leipineen ja piimäkannuineen huusivat käskevästi ostamaan, olisi hyvää tavaraa tarjolla, ei juu ostettu ei. Junan kiinalainen henkilökunta kauppasi venäläisille muovisia "nahkatakkeja", ja kauppa kävi. Eräällä asemalla junasta purettiin satakunta JVC-teeveetä, äijät niitä siitä läksivät kiikuttamaan kohti tummia metsiä.

JUNAIHMISIÄ

Päivät kuluivat. Junassa oli varsin leppoisa meininki, hiilipannut vaunujen päissä pöhisivät kuumina, hiilen palaessa ikkunat alkoivat nokistumaan. Puolenkymmentä mukanamme ollutta kirjaa tuli tutkittua varsin tarkkaan. Maukasta teetä sai omaan kuppiin tulikuumasta sähkösamovaarista, ja kun huvitti niin saattoi ottaa kuuman suihkun, joka se oli varsinaista luxsusta ainakin haisevaan kakkosluokkaan verrattuna.

Tutustuimme kirjavaan joukkioon kanssamatkaajia, kuka minnekin maailmalle menossa. Eräs tanskalainen nuoripari oli vuoden pituisella häämatkalla maailman ympäri, pariskunta haaveili jo siinä millaista olisikaan Uudessa Seelannissa. Juuri nyt heidän matka taittui toisen luokan ahtaudessa, liassa ja tuoksuiltaan ah niin aromirikkaassa. Arvatenkin heille tarjoamamme suihku ei ollut matkansa huonointa antia. Eräs Norjalainen tyyppi oli menossa Singaporeen, Stat-Oilin asioilla, kaverilla oli jutut kuin Euroopan omistajalla, ehkä se oli se.

Mr. BEAN

Tutustuimme englantilaisiin ja saksalaisiin, eräs nainen oli menossa Peginkiin tapaamaan miestään, hän kärsi kovasti ikävästä ja sanoi että on sitten muuten viimeinen kerta junalla. Venäläiset matkustivat kuulema viimeisessä vaunussa, ja heitä ei nähty. Eräänä pimeänä iltana junan syöksyessä kylmässä vesisateessa ohi galaksien kokoisten hillasoiden, ravintolavaunuun asteli siinä iltapalan nautittuamme pieni tumma arviolta kuusikymppinen mies, valtava, parhaat päivänsä nähnyt kuhmuinen saksofoni kainalossaan. Heppu oli tasan tarkkaan Mr.Beanin näköinen.

Aluksi hieman ujosteltuaan hän töräytteli torvellaan joka ikisen tuntemamme ikivihreän, ja kohtuullisen lahjakkaasti kaikki päin siperian mäntyä. Yllytimme saada lisää ja itseoppineen muusikon seurassa ilta venyi pikkutunneille. Jonkinlainen alakuloinen venäläinen kovissa olosuhteissa opittu, tästä hetkestä nauttimisen ilo täydensi Mr. Beaniksi ristimämme kaverin koomista esiintymistä niin, että tuskin useinkaan kellään kymmenellä paikalla olleella on ollut niin hauskaa missään. Sen täytyi olla Mr.Beanin inkarnaatio.

MOSKOVAN AIKAA

Tuhdit ateriat tuntuivat raskaina vatsassa, istu itse viikko tekemättä mitään ja syöt kolmasti päivässä. Emme lakanneet ihmettelemästä venäläisten talojen ja kaupunkien heikkoa kuntoa. Rakennuskanta näytti kuta kuinkin luhistuvan siihen paikkaan, hökkeleistä ei oikein tiennyt oltiinko niitä purkamassa vai rakentamassa. Harmaita kaatuvia virityksiä, halkeilleita seiniä, masentavan näköisiä kerrostalo slummeja, roskaa ja likaa. Piipuista puski paksua mustaa savua, ja asemilla aina ne samat mummot ja rakkikoirat. Kaikilla juna-asemilla kellot näyttivät Moskovan aikaa, vaikka aikavyöhykkeet vaihtuvatkin harvakseltaan.

Eräänä yönä kaunis mongolialainen tullivirkailijatar herätti unesta ja kyseli viisumia, toinen, miespuolinen virkailija ensin identifioituaan kansallisuutemme, luetteli ulkomuistista pitkän listan suomalaisia jääkiekkoilijoita, ihmemies, teki vaikutuksen, minä kun en tunne yhtäkään mongolialaista jääkiekkoilijaa.

MONGOLIA

Jos oli siperia tylsä, niin Mongolian autiutta ei voi sanoin kuvata, rata leikkasi läpi aution ruskean ruohon peittämän aavikon, sivuten Gobin autiomaata. Ei puita ei pensaita, vaan 1500 km. hiekkaa ja kitukasvuista nurmea loivasti kumpuilevassa maastossa. Harvoin kaukaisuudessa näki kameleita, hevosen, teltan, tai pöllyttävän moottoripyörän, ja yhtäkkiä keskellä ei mitään tummia kerrostaloja, kuin siihen yön pimeydessä avaruudesta tipahtaneina. Ulanbatorissa, Mongolian pääkaupungissa asuu 50 % koko kansasta, köyhyys on varsin ankaraa. Asemalla poika heitti vääntyneen mongolian rahan vaunuun, eikä hymyillyt perään, valuutan nimi on Khlört¥s tai sinne päin.

JUNA ILMASSA, OVET LUKOSSA

Kiinan raja, passitarkastus tarkempaa ja jännittävämpää kuin aiemmin. Juna ajettiin suureen halliin ja nostettiin yllätykseksemme ilmaan valtavilla tunkeilla. Tunnissa oli alle vaihdettu uudet telit, 10 senttiä kapeammmalla raidevälillä. Kiinassa kaikki on toisin, telivälikin.

SILMÄT VINOON

Gobi loppuu Kiinan sisämongoliaan, maisema on ankean ruskeaa ja kuivakkaa, kiinanmuuri vahtitorneineen kiemurteli kauniisti karuilla kukkuloilla ja silmätkin ovat kuin varkain menneet hieman enemmän vinoon maassa, jossa on mm. maailman suurin miljonääri tiheys. Sää oli koko 9000 km matkan samanlaista kuin lähtiessämme, sumuista, +5---+10.

Pienenä vinkkinä junailijoille, ota ainakin riittävästi lukemista mukaan, kaikkea muuta herkkua saa junasta tai asemien mummoilta, heh heh. Kannattaa liene myös pysähtyä jonnekin matkan varrelle pidemmäksikin aikaa, muuten siperiasta saa niin tylsän kuvan, että se tuskin on tottakaan.

TYPERÄT BARBAARIT

Peking, 11 miljoonan asukkaan megacity, pilvenpiirtäjiä 50 km. suuntaansa, kymmenkaistaisia teitä, slummeja, keisarin palatseja, Maon mausoleumi, autoja ilman liikennesääntöjä, keltainen savusumu kirvelee silmiä ja kurkkua. Miljoonat fillarit yrittävät ajaa päällesi, kahvia ei löydä mistään, outoakin oudompaa ruokaa, ja lasku lähes aina väärin. Perääsi huudetaan "lawaui", tarkoittaa typerää barbaaria, isonenäksikin sanotaan...lisäksi reppumiehelle kallis kaupunki. Jouduimme tässä helvetissä odottamaan Vietnamin viisumeita (50USD) kahdeksan päivää, syystä jota tiedä ei.

VALLANKUMOUSTA ODOTELLESSA

Asuimme Pekingin viikon nuorten taiteilijoiden räjähtäneellä koululla, hinta 7 euroa/vrk. Aamuisin opiskelijat menivät kauas lentokentän viereen jonnekin halliin opiskelemaan, tämä siitä syystä kun koulurakennukseen ei valtion puolesta tehty siihen kuluvaa remonttia, joka taas olisi ollut siellä opiskelun kannalta olennaista. Tämä rangaistus langetettiin siksi kun koulun opiskelijat olivat rakentaneet jonkinlaisen vapaudenpatsaan tinapaperista Tiananmenin (Taivaallisen rauhan aukio) aukiolle vuonna -89, jolloinka sitten muutama tuhat ohimennen kuolikin mielenosoituksissa. Vankiloissa viruu vieläkin n.3000 tuhatta (-98) mielenosoituksiin osallistunutta toisinaan ajattelijaa.

KIELLETYSSÄ KAUPUNGISSA

Pekingin näkee palatseineen kaikkineen ihmeineen kohtuullisen hyvin 5-6 päivässä. Kävimme edesmenneiden keisareiden palatseissa, "kielletyssä kaupugissa", kolmen vuoden ajan ovat turistitkin päässeet sisään. Valtava, kolme kilometriä pitkä palatsialue sijaitsee yhtä valtavan Tiananmenin aukion laidalla, avaraa on ja taatusti erilaista.

Keisarin palatsit olivat kuin jättiläisen asumuksia, huoneita on 10 000 ja kauniita rakennustaiteellisia yksityiskohtia riittää läkähtymiseen asti, koristeellsta kuin saduissa. Oliko tämä kaikki rekvisiitta todella ollut tarpeen, tottakai, katu-uskottavuus vaati sitä ennen vanhaankin.

Kävimme myös keisarien kesähuvilalla kaupungin pohjoispuolella, loppu matka käveltiin sisään erikoista puista käytävää pitkin, joka oli koristeltu viidellä tuhannella taululla, jokaisessa jokin tarina kiinan kummallisesta historiasta. Ylhäältä pyöreän temppelin, (jonka pyhimpään ei vieläkään pakanat päässeet) avautui utuisen kaunis järvimaisema. Kolme kilometriä kanttiinsa oleva järvi oli kaivatettu orjilla keisarin virkistys käyttöön. 100 000 orjaa olivat pistäneet yhden jos toisenkin hakullisen savea pinoon, kun siis pellolle järvi kaivettiin ja on kai sitä hullumpaakin maailmassa tehty.

JELTSIN VIERAILEE

Takaisin tullessamme Mr.Jeltsin oli tullut kylään, Tiananmenin aukiovärittyi punaisista lipuista, mustien autojen paraati ja tykit jäivät mieleen. Autot ajoivat kovaa vauhtia pitkin leveitä katuja vihreäpukuisten sotilaiden hillitessä kadun varressa turistin katseluhaluja.

E-MAIL ONGELMA

Peginkissä saa ja joutuu kävelemään paljon, hyvät kengät ovat siis paikallaan, riksafillaria ei kannata ottaa, pellekyyti maksoi 2 euroa sata metriä, meitähän on (taas) kusetettu! Älä haaveile lähettäväsi sähköpostia (-98), taksit ym. muut suhinat tulevat huomattavasti kalliimmaksi kuin soitto internatsionaalitelefoonilla, jota sitäkään ei niin vain mistään löydä. 20 kilometrin ja muutaman taksin, että melkoisen kävelyn päätteeksi löysimme "Harley Davidson" baarin. Sieltä vanhalla kolmekasikutosella sai ihan kovasti yrittämällä sähköpostinsa bittiavaruuteen, menikö perille, ei tietoa.

IRLANTILAINEN

Illalla kuppilassa törmättiin ameriikan merijalkaväkeen, pojat eivät oikein ymmärtäneet jenkkivitsejä vaan olivat tietysti maailman parhaita. Tutustuin valtavan kokoiseen Irlantilaiseen, väänsin hänen kanssaan kättä ja voitin järkäleen, kaveri ihmetteli että mitä tapahtui kun paljon pienempi Suomalainen voittaa hänet. Sanoin että Suomessa jokainen tytönhempukkakin pystyisi samaan, ja sen jälkeen irkku heitteli meitsiä nauraen ilmaan ja pussas poskelle, yäk yäk.

LEFFAAN ALIENIKSI

Eräänä päivänä kadulla kävellessämme joku veti hihasta ja kysyi: "tulisitkos herra kiinalaiseen tieteiselokuvaan näyttelemään alienia ?!?!?!" JAA !...No thank¥s sori vaan.... Olisihan se ollut tietysti oikotie Bollywoodiin, mutta meillä oli omat kiireemme, kuvaukset olisivat ottaneet viikon, aivan liian kauan. Kävelimme jälleen iltatorille josta sai hyviä herkkuja syödäkseen savuavista ruskohiili grilleistä. Tilasimme kauniilta naiselta kiviset leimasimet, kiinalaisella nimellämme, saisimme ne huomenissa, olin kuulema rotta kiinalaisittain, ja tuon siis onnea, ja jos en muuten, niin ainakin myyjän rahapussille.

HUIJAUS JA KOIRAA

Ilta, ruokapaikan viereisessä pöydässä istui pari länkkäriä, vinkkasivat istumaan ja auttamaan pöydällä lojuvan melkoisen ruokavuoren syömisessä. Pojat olivat tilanneet varsinaisen aterian, ruokaa tuli pöytä täyteen ja lisää kannettiin koko ajan. Heitä oli jotenkin huijattu ostamaan valtava ateriakokonaisuus. Autoimme mielellämme ruuan tuhoamisessa, lihaa oli runsaasti. Syötyämme vatsamme täyteen kerrottiin että herkullinen punertava liha oli koiraa. Auts! Ateria maksoi pojille noin 50 euroa, millä olisi täällä syönyt parikin viikkoa, jos ei antaisi itseään höynäyttää, ja ilman koiraa.

RAHA HYVÄ - USA HYVÄ

Jossain vaiheessa tajusimme kaksi kiinalaisen elämäntavan kantavaa perusideaa: "raha hyvä - Usa hyvä", kommunismista ei tietoakaan, bisneksestä sitäkin enemmän. Kiinassa matkustavalla olisi hyvä olla kiinalaiset aivot, ehkä siten ymmärtäisi tavallistakin arkipäivän logiikkaa, kun usein yksikertaisenkin asian hoitaminenkin selvisi vain kovalla huutamisella. Homman nimi oli siis härdelli, ei aina niinkään asioiden hoitaminen. Lentäväksi lauseeksemme muotoutui: "sitä et saa mitä tilaat, jos saat sitäkään!

Edellä mainittuun opiskelijoiden asuntolaan sisään kirjautumisemme oli härdelli n.1. Sisään tullessamme kirjoitin vahingossa sisäänkirjautumis kaavakkeeseen passinumeron sijaan viisumin numeron, tyttö sanoi " ny nyt ei oo oikein", iiik! Otin lapun ja repäisin sen kahtia täyttääkseni uuden, IIIK...virhe! Siihen haettiin paikalle kovaääninen punakka eukko joka huusi hysteerisesti että me isonenät ei osata edes puhuta englantti, itse he eivät puhuneet sitä juuri lainkaan.

Täytin tämän jälkeen kolmet laput ja suureen kirjaan vielä samat jutut, kaverini joutui rangaistukseksi tekemään täsmälleen saman. Huone piti maksaa etukäteen, koska emme olleet ehtineet vielä vaihtamaan juaneja, niin minä jäin resepsuuniin panttivangiksi rahanvaihtooperaation ajaksi. Huuto ja härdelli loppui lopulta yhden Suomalaisen taideopiskelijan avustuksella, hän sai tilanteen rauhoittumaan ja kyllähän me hieman naureskeltiin koko juttua. Henkilökunta oli loppujen lopuksi toki ihan jees, pesivät pikkurahalla likaiset pyykkimme ja hymyiltiin viikko puolin että toisin. Älä revi lappuja !

MYRKYTYKSEN OIREITA

Sää jatkui apean kylmänä ja savusumuisena, jos joku Suomessa valittaa että ilmanlaatu on joskus huonoa, niin suuntaa Peginkiin, ilma on ruskeankeltaista haisevaa silmissä kirvelevää myrkkyä, josta 80% kunnia kuuluu kaupungin lähistöllä sijaitsevalle teräskombinaatille, ja loput täysin käsittämättömälle liikenteelle ja kadun varren grilleille.

LOGIIKKA KATOSI

Junalippujen hankkiminen Guanzghouhun eli Kantoniin oli sekin työlästä savottaa. Kahdesti kävimme kyselemässä bilettejä kaukaiselta läntiseltä asemalta, olimme paikalla kuulemma väärinä päivinä! Länkkäriluukun takana istuva nainen kertoi tyynesti että meidän olisi pitänyt olla paikalla viisi päivää aikaisemmin, tai kolme, tai jotain. Saakohan niitä lippuja ollenkaan, ota tuosta selvää. Takseihin meni pienehkö omaisuus, joka oli tietysti myöhemmin jostain muusta pois.

Lopulta saimme junaliput toiselta, itäiseltä junaasemalta, joka sijaitsi aivan lähellä keskustassa. Länkkäreille oli sielläkin omat luukkunsa, ensimmäisen takana istuva nainen kertoi että tälle 2450 km matkalle olisi vapaana vain 3 istumapaikkaa. Emme tietenkään halunneet niitä, seuraavaksi lipunmyyjä paiskasi luukun kiinni ja lähti pois. Seuraavalta luukulta kyseltyämme asiaa selvisi että vielä olisikin jäljellä muutama makuupaikka, kaupat tehtiin samantien, (400juania= 40 euroa.) saimmehan rahastakin reilusti liikaa takaisin.

TAMACOTSHI

Paikallisjunassa olikin sitten aivan tavaton hyörinä, kiinalaiset pörräsivät eessuntaas kuin nirvanassa, ovet ja ikkunat oli auki yötä päivää ja veto sen mukainen. Jos ei kännykät tai hakulaitteet soineet, niin piipitti iki-ihanat tamagotshit, painajainenhan tämä on. Piti vain yrittää nukkua tai tuijottaa ohi lipuvia riisipeltoja, joita niitä tuntui riittävän aina vaan, joka ikinen pläntti puskee jotain syötäväksi kelpaavaa.

HÖYRYVETURI

Eräs 600 kilometrin etappi matkattiin höyryveturin vetämänä, ylämäissä meinasi pannusta loppua vallan puhti. Junan käytävillä kierteli nainen kärryineen, ostin häneltä kanaa ja aina sitä samaa mautonta riisiä, siihen ei koskaan ollu lisätty suolaa. Syömäpuikoilla oppii sorkkimaan ruuan suuhun päin yllättävän helposti, nälkä opettaa. Syömäpuikkoja kuluu täällä päin maailmaa miljardeittain päivässä, heippa metsät.

KAPITALISTIEN TYYSSIJA

Vihdoin Quantshoussa, miljoonakaupunki jossa 600S-mersut, Ferrarit ja muut hinnakkaat menopelit pörräävät pilvenpiirtäjien lomassa. Tämä on Kiinan vaurainta seutua, HongKongiin on vain 100 kilometriä, eipä käyty, matkabudjetti ei nyt sietänyt moista mutkaa. Pian Englanti luovuttaisi Honkkarin hallinnon Kiinalle, se oli vuokralla 99 vuotta.

MYRSKY JA HAAVIJAT

Seuraavana päivänä tuli myrskyn tapainen, katulamppuja hajosi tuulen voimasta, puusta tippui oksa miehen päähän, mies jäi siihen kadulle makaamaan, ohikulkijat menivät auttamaan. Sain kauniilta kiinalaistytöltä pikakurssin kuinka CocaCola kirjoitetaan Kiinalaisilla harakanvarpailla. Seurasin kun äijät haavivat pitkävartisilla haaveilla Keltaisesta joesta kalaa, pitkärunkoiset paatit puksuttivat ylös ja alas virtaa.

ELÄIMELLISTÄ MENOA

Vanhat rakennukset saivat täälläkin väistyä satakerroksisten pilvenpiirtäjien alta, rakennustelineet oli tehty bambusta ! Quantshoun sivukujilla törmäsin tyrmistyttävään eläinmarkkinaan, kaupan oli kaikkea elävää maan ja taivaan väliltä. Pelkästään potenssinkohotustuotteita noin tuhat sorttia, suurissa säkeissä, suurissa halleissa, käärmeennahkoja, esineitä, hajuja, purnukoita, kippoja ja kappoja, nesteitä, veisteltyjä olioita, kappaleita, juuria, kuivattua sitä ja tätä, ties vaikka mitä, en edes halua tietää.

Eläimiä oli ahdettuna aivan liian pieniin häkkeihin ja niitä kohdeltiin varsin välinpitämättömästi. Kilpikonnia heiteltiin ilman halki korista toiseen, linnut rääkyivät, halkaistuja koiria ja mitä lie roikkui "lihatiskeillä", väsyneen näköiset kissat ja ketut vinkuivat apaattisina häkeissään, kaikenlaista meren elävää kuhisi suurissa sammioissa, pienemmistä laatikoista löytyi kirjava joukko hyönteisiä, liskoja, apinoita ja rottia, ym. ym.

Seurasin kun eräskin nainen otti sammiosta ison kalan, leikkasi kalan selästä ison palan valtavalla veitsellään, ja ei kala kun takaisin uimaan sammioonsa! Eläinten ystävät, älkää vaivautuko tänne, saattaa mielenrauha saada kolmannen asteen vaurion. Kävimmekin sattuneesta syystä vallan syömässä "mäccarillä", aivan oli saman makuisia kuin kotona sellaisissa. Tiedä sitten mitä siellä hampurilaisen välissä oleva "liha" oli !?

LÄNKKÄREITÄ

Kolmenkymmenen opiskelija länkkärin kanssa kävimme mielenkiintoisella "viidakkoretkellä", jossa jokainen sai kertoa kuka ja mistä oli ja miksi. Juomaa nautittiin pissapotasta samalla kun esittäydyttiin suurelle ryhmälle! Ehtoolla jatkot soittoruokalassa hyvän bluesin säestyksellä, vähän väsynyttä porukkaa oli, mutta olihan ne kyllä iloisia, opiskelijan rentut.

SYÖKÄÄ KOIRAA

1500 km junalla Nanningiin, viimeinen iso kaupunki ennen Vietnamia. Nanningissa syödään kuulema lähes pelkästään koiran lihaa, Vuh vuh ! Ei siinä mitään, ihan jees sapuskaa ja sain vielä hyvän valokuvan grillivartaassa pyörivästä koirasta. Väkeä pyöri täälläkin auringon punaamassa illassa kuin vain kusiaispesässä hyörii, ja koko ajan niin.

KIINALAISET TIETÄVÄT ASIOITA

Nanning on aika tyly kaupunki, olimme ilmeisesti ainoat länkkärit paikalla, sateessa ja jälleen alituisen tuijotuksen kohteena. Täällä sinua tosiaan tuijotetaan koko ajan, kun vaikka syöt jossain, niin saattaapi tyyppejä tulla viereiseen pöytään, ja jotka he siis tuijottaavat sinua herkeämättä helpostikin puoli tuntia, naureskellen isoille nenillemme. Yleisessä vessassa sama juttu, ( ne on sellaisia avomalleja joissa ei ole mitään yksityisyyttä, ihmiset kyykkivät avoviemärin päällä ja lueskelevat sanomalehtiä) Tee siinä tarpeesi rennosti kun sata silmäparia tapittaa. Kaikki kun täällä siis aivan varmaksi tietää, että jokaisella länkkärillä on puoli metrinen kalu ja aids. Tämä fakta on luettu sanomalehdestä, aamutarpeilla.

Kaduilla myytiin maistuvaksi välipalaksi siihen kadulle kaadettuna, kuivattuja ruskeita liskoja, nam...ei ostettu, vaikka oli ne toki halpoja. Polkupyörän korjaajat pitivät verstaitaan katujen varsilla, siinä oli kaiken näköistä venttiliä ja mutteria läjäpäin. Eräällä sivukadulla työskenteli kauhistuttavan pelvoittava katuhammaslääkäri, joku mies parhaillaan suu auki siinä kohti kattoa.

VÄÄRÄLLÄ RAJA-ASEMALLA

Kiinakin loppuu, viimeiset 4 tuntia ajettiin bussilla rajakylään, välillä korjattiin bussin syylärinputkia. Kyläpahasessa neuvottelimme tuk-tuk mopokuskin kanssa, josko hän heittäisi meidät käyvällä eurolla rajalle, "okei sovittu". Lopuilla juaneilla ostimme radion ja taskulaskimen. Tuktuk-kuskeja tuli siihen sitten sekoilemaan ja matkamme hinta nousi yllättäen moninkertaiseksi, jääräpäisesti pidimme kiinni sovitusta hinnasta ja lopulta meitä vietiin, mutta vietiin väärään paikkaan, sieltä eivät länkkärit päässeet rajan yli. Höpöteltiin siinä sotilaiden kanssa niitä näitä, vihdoin joku älysi ottaa puhelun ja tunnin kuluttua tuli taksi, joka parilla taalalla heitti seikkailijat oikealle raja-asemalle. Tullissa olisi kyltin mukaan kuulunut maksaa 10 jussin rajan ylitysmaksu, mutta jussit oli aivan loppu, eipä maksettu, hyvästi ja näkemiin 1300 000 000 härdellilöitsijää.

VOLGAN LAUTTURI

Lonelyplanet-oppaasta luimme että tämä Vietnamin rajapaikka olisi kenties maailman vaikein ylitettävä. Täällä kerjäät ikävyyksiä, saatat jäädä rajavyöhykkeelle pyörimään loppuelämäksi. Mutta kuinkas kävikään, helpompaa rajan ylitystä ei olekkaan,"Suomi hjuva,Vietnam hjuva". Tullimiehet naureskelivat nimeni nähtyään, hieman päähän taputeltiin ja kerrottiin että musta Volga olisi valmiina kuljettamaan arvoisat turistit 4 tunnin päähän Hanoihin, vaivaiseen sikahintaan, 40 dollaria. Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä väsyneenä kälyseen tuppukylään pyörimään.

Hetken ajettuamme vaihtui alle uudempi valkoinen Volga, ja rattiin istahti paikallinen Kimi Räikkönen. Tie oli kapea ja kuoppainen, täynnä pyöräilijöitä, autoja ja kaikenkarvaisia tavarankuljettajia kärryineen. Leveästi naurava kuskimme kaasutteli menemään satasta, illan siinä tummuessakaan vauhti ei tippunut. Olimmeko joutuneet Vietnamilaisen kilpailuun ("Kuka ajaa nopeimmin turistin Hanoihin") pimeästä singahteli kulkuneuvoja ilman valoja, pidimme penkeistä kiinni jännityksestä jäykkänä. Punaisen joen ylitimme lopuksi junarataa pitkin, pientä kyselyä ja halpis hotelli löytyi. Kiitos kyydistä Räikköne.

POMMIKONEITA JA GILJOTIINI

Sää lämpeni vihdoin pariin kymppiin, sai jo takin heittää pois, an ihanuutta. Hanoi, 6 miljoonan asukkaan rähjäinen ranskalaistyyppinen kaupunki (Ranska oli joskus täällä), ilman karttaa ei selviä missä on, kadut ovat saman näköisiä ja menevät hassusti lomittain. Keskellä kaupunkia on järvi josta näkee vain että että on järven rannalla. Kävimme parissa sotamuseossa, toinen, "Voiton museo", oli täynnä propagandistisia kertomuksia ja sotaroinaa todisteina kuinka amerikkalaiset lyötiin. Piha täynnä B52 pommikoneiden jäännöksiä, monenmoisia pommeja, ohjuksia ja jos jonkinlaista jupakkaa että romua.

Toisessa museossa oli myös lentokoneita, mm. venäläisiä migejä, yhden ohjaamoon pääsi kokeilemaan, ohjaamossa oli hanikoita ja nappeja kuin pienessä kylässä. Pihalla seisoi valtava helikopteri, sen sisään olisi voinut ajaa vaikka linja-auton. Vankilamuseossa oli 4 metriä korkea giljotiini, hyytävä apparaatti, ja sitä oli joskus käytetty. Naimisiinkin olisi tietysti päässyt milloin vain kuvan kauniiden neitojen huudellessa hymyillen: "ÄILÄÄÄWJYY"

YLIHINNOITTELUA

Olimme jo huomattavsti rentoutuneet Kiinailmiön jälkeen. Vietnamilaiset ovat eri maata kuin kiinalaiset, nämä eivät tuijota, ovat varsin ystävällisiä ja moni puhuu ihan ymmärrettävää englantia. Mutta täällä ollaan aivan liian innokkaita kaupittelemaan, koko ajan joku vinkkaa tai nykii hihasta ostamaan, jotakin, ja sikamaiseen ylihintaan. Osta vaikkapa postikortti, voi olla että maksoit 10 kertaisen hinnan. Yhdestäkin sukkaparista hieroimme kolme varttia kauppaa, lopulta saimme 5 paria ensimmäistä hintapyyntöä halvemmalla. Täältä liikkuu sähköpostit ja muut sellaiset kuten pitääkin, vaikka kuinka onkin kommunistivaltio, eikä muuten uskois sitäkään.

SUOMALAINEN PUHELIN

Ruokailutavat näyttivät olevan hieman outoja, kaikki ylimääräinen syljetään lattialle, joka on aterioinnin jälkeen mustanaan simpukan, tai jotain nilviäisten kuoria, yrjöttävää tetten sanoisi. Hotellihuoneessamme näytti olevan Suomesta, liene kehitysapuna raijattu puhelin, vanhan laitteen kyljessä oli vieläkin suomalaiset poliisin ja ambulanssin numerot vuodelta -66. Hyvä me.

LIIKENNEKULTTUURI

Liikenteen kanssa on sama juttu kuin muuallakin aasiassa, sitä liikkuu koko ajan yhtenä patjana, tien ylitys on kamikaze-lentoa jonka vain toivoo onnistuvan autojen hipoessa molemmin puolin tien ylittäjää. Punaisen joen yli menevä 500 metrinen silta näytti olevan romahtamaisillaan, ruosteiset ohuiksi lehdiksi syöpyneet metallipalkit värisivät kun juna kolkutteli sen yli. Eräässä tunnetussa sodassa amerikkalaiset pommittivat siltaa 40 kertaa, mutta aina se kuitenkin jotenkin vaan parsittiin kasaan. Ehtoolla otimme kyydit riksalla, polkypyörällä jonka edessä oli sohva, huimaa kyytiä.

MAISEMAT PARANEE, KAMERA HUKASSA

Laosin viisumia (45USD) odotellessamme luimme retki-ilmoituksen hotellin seinästä. Puoli-ilmaiselle retkelle näytti ilmoittautuneen pari suomalaistakin, ja ilmoittatui lisää. Lähdimme Gat-ba saarille, ne on lohikäärme muovannut pyrstöllään. 6 tuntia kuoppaista tietä läpi riisipeltojen ja tasankojen, aamulla hotellissa hyvin nukutun yön jälkeen isohkoon veneeseen, jota kalkattava kone vei kohden luonnonsuojelualuetta. Paikalliset ajoivat pienellä veneellään ohi kaupaten tuoreita katkoja ja kaloja, ei ostettu. Saaret olivat aivan ihmeelliset, ne nousivat vihertävästä vedestä kuin pilvenpiirtäjät puiden koristamina.

Illalla Gat-baan kahvilassa lauloimme karaokea toisten Suomalaisten kanssa, ilo maksoi 20 euroa, hirveä hinta! Kävimme patikkaretkellä korkealla kukkulalla, ylhäältä avautui mahtavat maisemat, hakkasin vuoren laelta harmaan kiven muistoksi. Hukkasin kamerani jo Hanoissa, joten eipä tarvinnut vaivautua fotoilemaan, itku. Pitkähkö paluumatka Hanoihin, ja kamerakin löytyi, kadun varren ruokalasta. (Filmirulla oli täynnä, ruokalan porukan omia kuvia) Nautittava 2 päivän Gat-Baan retki maksoi olemattomat 42 dollaria.

KALLISTA KYYTIÄ

Seuraava maa vuorossa, Laos. Uudessa Fokker-70 koneessa oli tasainen kyyti, lensimme Vientianeen hintaan 100 euroa. Menimme lentäen koska emme löytäneet tietoa miten tänne pääsisi tietä pitkin, hyvä näin, viidakoissa voi päästä hengestään jo puolityhjän lompakon vuoksi, jossa nyt kuitenkin on täkäläisen vuoden tienestit. Näin todesta kerrottiin, tiedä tuota sitten.

PÖLYÄ JA VÄÄRENNÖKSIÄ

Lähestyessämme pääkaupunkia näytti että sitä ei ole, näkyi vain Megonk-joki, pari tietä ja muutama tölli. Eipä siellä paljon muuta ollutkaan, Vientianeen tulee vain 6 lentoa päivässä. Näkymät on astetta kurjempaa, kuin aiemmin. Yön vietimme surkeassa rotankolossa, hintaan 7 dollaria nuppi, suihkusta ei vettä, viemäri täynnä hyttysiä. Kaupungilla oli kaksi kauniisti koristeltua Buddhan temppeliä, munkkipojat restauroivat kullattuja koristeita huterilta telineiltään, työtahti oli verkkaisen oloista, kuten hyvä ihmiselle on.

Vuokrasimme fillarit nähdäksemme enemmän, parissa tunnissa olikin about kaikki nähty. Mopot ja skootterit näyttivät olevan suosituimpia kulkuvälineitä, autoja harvemmassa. Ruoka oli hyvää hämyisessä kuppilassa, joka näytti olevan myös muutaman paikalla olevan länkkärin suosiossa. Ostin "aidon" HardRockCafe/Vientiane T-paidan, hintaan 1 euroa. Laos on maailman sijalla 167s bruttokansantuotteen mukaan laskettuna, sitä ei ole kovin vaikea uskoa.

MEGACITY

Seuraavana päivänä Thaimaahan, odotimme Bangkokin bussia 11 tuntia, matka kesti 20 tuntia. Normaalisti matka ei kestä näin pitkään, mutta kuskimme oli joka kylässä ainakin tunnin kadoksissa. Bangkok se vaan on valtava kaupunki, moottoritiet halkovat sitä kolmessa kerroksessa. Kävimme elokuvateatterissa jossa oli 5000 istumapaikkaa, soundit kuin sotatantereella. Miljoonakaupunkia halkovat suuret kanaalit, ajelimme erikoisilla pystynokka veneillä, niitä liikuttaa tehokkaat ja äänekkäät V6-moottorit, potkuri sijaitsee viiden metrin varren päässä. Yhtäkkiä kuulimme veneen pohjasta pauketta, vesi kuhisi mustanaan isoja kaloja, jotka siis löivät päätänsä veneen pohjaan. Ihmisiä peseytyi kanaalin vedessä joka ei näyttänyt kovin terveelliseltä puuhalta.

TANSKALAISET

Keskustassa törmättiin samoihin Tanskalaisiin jotka siellä siperianjunassa suihkuamme lainasivat, en meinannut ensin tunnistaa kun talviset vaatteet olivat vaihtuneet kevyisiin kesäkamppeisiin. Nuoripari oli ollut vähällä kadottaa kaikki matkalippunsa jossain selkkauksessa. Uuteen-Seelantiin olisi kuitenkin vielä matkaa, iloisia ihmisiä, jotka toivottavasti vielä pääsisivät tavoitteeseensa, takaisin kotiin, perhettä perustamaan ja lapsille joskus kertomaan galaksin kokoisesta siperiasta.

LIPUT ROSKIKSEEN

Lentoa Suomeen odotellessa matkasimme viikoksi KhoSamet palmusaarille, ansaitulle lepolomalle 16 000 km sahaamisen päätteeksi. Kun KhoSametin liput ja laput oli ostettu, heitin ne ajatuksissani roskikseen. Parin tunnin päästä piti lähteä matkaan, eikä lippuja ollut missään, juoksin kiireesti takaisin kapeille kujille, ja löysin kuin löysinkin roskiksen johon liput nakkasin, liput olivat onneksi tallessa, juuri sinne raijatun kyönän alla.

BANANARSKA

KhoSametilla oli varsin leppoisa meiniki, uimme ja rentouduimme, muutamaan hyvään tyyppiin tutustuttiin, kuten Suomalaiseen BananaArskaan. Siis, eräänä päivä huomasin 2 metrisen vaalea hiuksisen Tartzanin kävelevän rannalla, suuri bananabar kyltti kaulan ympärillä, sanoin kaverille, että "tuon on pakko olla suomalainen", myöhemmin selvisi että niin kuin olikin, tyyppi vietti talvet palmusaarilla pientä baaria pitäen.

AEROFLOT SEKOSI

Rentouttavan viikon päästä soiteltiin lennon varmistusta, ääni puhelimesta kertoi että :, "Aeroflot Moskovaan lähtee nyt ja teidän pitäisi olla hyvä herra koneessa". AIJAHAS...Koneeni siis lähtisi vuorokautta aikaisemmin mitä oli tarkoitus ! " Ei toimi, koittakaas nyt säätää vielä ja siirtäkää lentoni paikoilleen, jos kerran muutoksia tulee". Aamulla ostin viimeisillä rahoilla vaatimattoman aamiaisen, sen tarjoili aina jotenkin ylikohtelias tarjoilija, jolle en voinut olla hymyilemättä. Taskussani oli pelkkä kyytilippu Bangkokiin ja lentolippu, tuliaiset sai näköjään jäädä tälläkin kertaa ostamatta.

Hyvästelin matkakaverini, hän jatkoi tästä matkaansa Filippiineille. Annoin roskista kaivetun taksikuitin bussikuskille, ruskettuneet ja levänneet länkkärit saivat tällä kertaa yllättävän nopean kyydityksen lentoasemalle, aivan uutta moottoritietä pitkin Bangkokin kattojen yläpuolella. Paluulennon hinta Hesaan, 200 euroa!

-28 C

Iljusin-300 jumbossa oli hulppea kyyti, kone vatkasi, ravisteli, kitisi ja naukui niin että luulin jo moottorien tippuvan tahi siipien katkeavan. Nukuin lattialla viltin alla puolityhjässä koneessa, 11 tuntia ja taas Moskovassa, pakkasta - 28 C.

SUOMIPOIKIA

Moskovan lentoasemalla tapasin suomalaisen, hänen Battajan loma oli loppunut nolosti, olivat olleet jonkun tyttelin kanssa ja tämä hyväkäs oli ollut niin innokas, että kylkiluita pojalta poikki, tekevälle sattuu. Moskovasta vanhalla pommikoneella Hesaan, siinä oli vieläkin tähystysikkunakin keulassa. Olin varma että kuolema tulee, vanha Tupolev lähti nousukiitoon siivet lumessa ja jäässä, lattian mattokin oli hävinnyt aikojen satossa ja penkit lonksuivat itsestään ees taas. Kaikki meni kuitenkin hyvin, niinkuin asioilla on usein tapana mennä.

MONGOLOIDINA

Budjetti tälle pikaisesti kerrotulle pitkälle 25 000 kilometrin matkalle oli 2000 euroa. Se ei ole hirveän paljon, sainhan kaupan päälle Peginkiläiseltä moskiitolta pusun silmien väliin, sillä seurauksella että silmieni väliin nousi kananmunan kokoinen patti joka veti silmät vinoon niin, että näytin aivan mongoolilta, sulauduin luontevasti aasialaisten suureen ja varsin kummalliseen joukkoon.

Kiitos matkaseurasta !

-MrTz-

Vaihdoin Appleen

2010-02-04T15:53:00.003+02:00

Tulipa lopulta vaihdettua windowsromut 27 tuumaiseen iMaciin. Järkytys, tää vaan toimii. Eikä tätä tarvi säätää, kuten windowseja täytyy.

Säätää säätää säätää... boottaa, jälleen uusia päivityksiä, hae päivitykset, aenna, väärä päivitys, asenna päivitys uudestaan, boottaa kolme kertaa ja poista päivitys, lisälaite ei toimi, etsi ajuri ja asenna, poista se, kuvaa ja ääntä ei voi esittää, player sotki koneen, boottaa, etsi ilmainen virustorjunta, päivitä torjunta, buuttaa, nettiyhteysasetukset väärin, sininen ruutu, boottaa, virustorjunta ei päällä, asenna palomuuri, boottaa, vastaa palomuurin kysymyksiin tuhannesti, puhdista rekisteri, pilko se ja eheytä, taas, boottaa ja ota kymmenes kahvi, etsi plugin selaimeen, ei löydy, ohjeet ei auta, buuttaa, haittaohjelma löysi haitan, ei voi poistaa, kuvaa ei voi esittää, päivitä flashit ja hae uudet pluginit, vikasietotilassa ei voi käynnistää, kone jäätyi, talon pääkatkaisijasta koko talon boottaus, levyasema lähtee lentoon, nettiyhteyttä ei ole, kone kaatui lattialle, näppiksellä on pizzaa, sauna on valmis. Lista on loputon ja helppo jatkaa.

Lähettäkää lasku windowsin takia menetetyistä työvuosistanne B.Gatesille.

Satunnainen matka Tiikerin loikan rotkoon

2010-02-04T15:05:00.005+02:00

Juttu ei ole aivan tuore, mutta jos et o lukenu, olepa hyvä.

TAIKAKALUT

Yhteyslennolla Turusta Helsinkiin Finnair teki parhaansa hävittääkseen tärkeän repun. Neljän tunnin aikana reppu kävi kahdesti Tampereella, löytyi! Puuduttava 12 tunnin lento kohti Bangkokia. Edestakainen lippu maksoi 800 egee, JA jatkolento eteläkiinan Kunmingiin 120. Bangkokissa vaihdoimme Kiinan lentoyhtiön vanhaan Boengiin. Juuri ennen Kumningiin laskua lentoemo heitti, siis heitti matkaajille pienen "taikakalun" onnistuneen laskun varmistamiseksi, ja onnistuihan se.

KEVÄINEN KUNMING

Kunming on korkealla sijaitseva Yunnanin maakunnan pää- ja ns. "ikuisen kevään" kaupunki, ilmasto on ympäri vuoden viileähkö. Pilvenpiirtäjiä, slummeja, ihmisiä pari miljoonaa, tungosta, pakokaasua, hälinää ja hölinää jos jonkinlaista. Kunmingissa oli vastassa suomalainen opiskelijatyttö. Hän tunsi paikalliset systeemit ja puhui hyvin kiinaa, niinpä, ilman hänen apua olisi moni asia ollut lähes mahdotonta toteuttaa.

KIVINEN METSÄ

Parin päivän kuluttua kulttuurishokista pää jäässä lähdimme pikkubussilla kohden "kivistä metsää", erikoista laajaa kalliomuodostelmaa. Heti kohta matkan alettua pysähdyimme syömään, matkustajat söivät riisipöperöään ja hörppivät kylmää teetä mukana olevista lasipurkeista.

Matka kesti monta tuntia vaikka oli vain 170km. Kyytin tuli valtavan kokoinen sotilas jolla oli valtavan pieni tyttöystävä. Pysähdyimme vielä tippukiviluolille, kävelimme satoja metrejä maan sisällä ahtaissa hämärissä käytävissä, värikkäät valot siellä täällä loivat epätodellisen tunnelman. Mahtavat aina 15 metriset tippukivet ja vastaavat toisin päin lattiassa olivat hurjan näköisiä. Tippukivet kasvavat vaivaiset 0,03 mm. vuodessa, joten näkemämme olivat aika iäkkäitä.

"Kivimetsä" muodostui valtavista erikoisen muotoisista kivipaasista, vesi ja ilmasto ovat aikojen kuluessa muovanneet kallioita eriskummalliseksi metsäksi, aivan kuin joku psykedeelinen salvadordali ulkomuseo. "Kivistä metsää" emme lopulta menneetkään katsomaan, syystä että kun meitä ei informoitu kunnolla "metsään" pääsystä, ja kun sisäänpääsystä olisi pitänyt maksaa vielä 20 juania, niinpä äsken väliin jättämämme ruokailu oli houkuttelevampi vaihtoehto. "

TOISINAAN AJATTELIJA

Takaisin Kunmingiin. Tutustuimme muutamaan länsimaalaiseen opiskelijaan, he asuivat talossa jonka vierestä siat juoksentelivat, haju oli hirveä. Katukahvilassa juodessamme teetä pöytäämme istahti aran oloinen"toisinaan ajatteleva" kiinalainen. Kerrottuaan tarinaansa hän tarjosi meille paksuhkoa nippua kirjoittamiaan dokumentteja Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista. Meidän olisi hänen toiveen mukaan pitänyt kiikuttaa paperit muun maailman tietoisuuteen. Ei kiitos, olimme lomalla ja jututkin papereissaan olivat maallikon pika-arvion perusteella omituistapuuta heinää. Ohikulkijat mulkoilivat pöytäseuruettamme epäluuloisesti, melkeinpä vihastuneesti.

"SLEEPPARI"

Parin päivän kuluttua lähdimme bussilla luoteeseen. Jossain pienessä kaupungissa jääkylmässä hotellissa (sisällä -5 pakkasta) nukutun yön jälkeen huomasimme suuren Maon patsaan katveessa erään baarin, seinällä oli mainos TIGER LEAPING GORGESTA, noin 50 km. pitkästä, maailman syvimmästä rotkosta. Sen pitäisi mainoksen mukaan normaalikuntoisen ihmisen kyetä talsimaan läpi parissa päivässä. Aamuviiden pakkasissa lähdimme bussilla kohti Kiinan Himalayjaa, matkaa hulppeat 2500 km.

Matkaa taitettiin rauhallisesti kuoppaisia teitä pitkin, täpötäysissä "sleeppereissä", busseissa joissa oli vain sänkyjä! Tälläisiä ei liene missään muualla maailmassa. Kiinalaiset sabotoivat muita vetämällä ankarasti röökiä autossa, eikä vieruskaverin puheesta ymmärtänyt sanaakaan. Mutta bodylanguage toimi kuten aina. Kerran meni 12 tunnin tovi ennen kuin pysähdyttiin veskiin, olin todella lähellä hermostua asiasta.

Eräällä asfalttitien pätkällä oli satanut vettä, laskimme kilometrin matkalla n.30 kolaria. Kertoo millaisilla renkaila ja asenteella täällä mennään. Yhtenä yönä pysähdyimme syömään kanakeittoa pimeille kylmille kukkuloille, tien pätkä kulki halki vaarallisen näköisten rotkojen, parit rekat olikin siellä reunan yli ajaneena. Tuhannen kilometrin päässä tuli alle asfalttia, se tiesi tulevasta isommasta kaupungista.

VUORELLE HAUDATUT

Dali ja päivän stoppi, ansaittu lepohetki huonojen teiden ja jousettoman bussin aiheuttamalta hakkaamiselta. Dali sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla, parisen kilometriä korkean vuoren juurella. Hotellin varattuamme lähdimme vuorelle munkkiluostariin. Hiihtohissille menimme hevoskyydillä, kuski hakkasi tarmokkaasti pollea selkään.

Ylhäältä aukesi vallan upeat maisemat, Dali levittäytyi kilometriä alempana suuren sinisen järven rannalle. Ylhäällä oli yöllä satanut lunta, joka siinä päivän lämmetessä rapisi puista alas niskaamme. Paikalla oli myös armeijan komppania, lumisotasilla. Temppelit olivat värikkäitä kaariräystäineen ja tunnelma talvinen, alhaalla keväistä. Alas tullessa kiinnitimme huomiota rinteisiin, ne oli täynnä pieniä hautoja, sellaisia saviuurna luola systeemeitä.

JAKKIPIHVIÄ JA KÄÄRMEMEHUA

Illalla söimme hämärässä kuppilassa, kaverini tilasi jakkipihvin joka oli kivikova, kahdesti pihviä paistettiin lisää mutta ei kypsynyt jakki. Tilasin metrin korkeasta pullosta juomaa, mitäs siitä, mutta pullo oli täynnä käärmeitä, sen jälkeen on energiaa piisannut. Aamusta aikaisin liikenteeseen paikallisbussilla, taas täynnä kuin sardiinipurkki. Kyydissä oli myös kaksi maalaista heti aamusta tuhannen tuiskeessa, naureskelivat meille oudoille "isonenille", matkalla Lijiangiin.

VANHA LIJIANG

Seuraavaksi huonojen teiden hakkaamiselta pydähdyimme Lijiangissa. Toinen puoli kaupungista on tosi vanhaa, suunnilleen jostain keskiajalta peräisin. Kiinalainen rakennusperinne on yksinkertaista ja samalla monimutkaista toistaen toistaen toistaen itseään yksityiskohtia myöten tunnistettavana aina samana ja omalaatuisena kivijalasta ylimpään kattotiileen. Uudetkin talot tehtiin vanhaan tapaan salvomalla, ilman nauloja, laudat sahattiin tukeista, käsin!, ja katukivet hakattiin nekin käsin.

Joka puolella kaupunkia joku sahasi, muurasi, maalasi, kaivoi ja kilkutti ja hakkasi kiviä. Kehitimme sanonnan: "mitä kiinalaiset tekevät", ne hakkaa pieniä kiviä ja kuljettavat niitä paikasta toiseen".

Pieniä kiviä kuljetettiin "harlikalla", joka oli isolla ja kovaäänisellä että savuttavalla moottorilla varustettu jyrsijän näköinen ajopeli. Perään oli akseloitu parin neliön lava, kuljettaja ohjasi menopeliä pitkistä kahvoista, ja kyydissä todellakin oli melkein aina pieniä kiviä !

Lähikukkuloilla törmäsimme työmaalle jossa rakennettiin noin 30 metriä korkeaa puista temppeliä. Timpurit nuotiolla kehuivat että temppelistä tulee Kiinan hienoin lajissaan, emme epäilleet. Puinen lomitettu salvosrakenne oli varsin ällistyttävä monimutkaisine kaartuvine räystäineen ja kaiverruksineen, suunnittelijan täytyi olla nero tai ehkä mielipuoli.

Rakennuksessa ei tässäkään ollut naulan naulaa, se pysyi kasassa pelkästään puisilla salvoksilla. Palkkien pinnat oli viimeistelty upeilla kuvioilla, ja kaikki tehtiin käsityönä, sähkötyökaluja kun ei yksinkertaisesti ollut. Kuulin sivukadulta kovaa kohinaa, nainen paistoi isoa sianpäätä kosanilla, naureskeli siinä itsekseen lihan kärytessä, hassu täti.

ENKLANK

Olimme jo aika lähellä päämäärää, hankimme jotain pientä vuorilla tarvittavaa rompetta, ylhäällä vuorilla kun saattaa olla pakkasta. Niinpä ostimme "aidot" kiinalaiset UMBRO- talvitakit, toisen selässä luki kissan korkuisilla kirjaimilla ENGLANK. Testailin huvikseni kiinan armeijan mallia umbrosta, paikalliset meinasivat tukehtua nauruunsa, näytin meinaan vetimissä suurinpiirtein vihreältä lumimieheltä, ja kun isonenä on noilla seuduilla aikasten naurettava otus jo muutenkin.

Loppumatkaan otimme taksin, ajelimme länteen päin seuraten Jantzea. Neljän tunnin kuluttua näkyivät sinertävät jyrkkärinteiset vuoret, huiput pilvissä, näky on ensikertalaiselle unohtumaton. Varusteemme eivät ihmeellisiä olleet, tavalliset vaatteet, pienet reput vesipulloineen, noinkohan tiikerin rotkosta selvitään?!

TIIKERIN LOIKAN ROTKO

TIGER LEAPING GORGEn (Tiikerin loikan rotko) pohjalla virtasi vuolaana Yantze, vuoret kohosivat hämmästyttävän jyrkkinä molemmin puolin rotkoa jonnekin kuuden kilometrin korkeuteen. Kansallispuistoaluetta, siksi jouduimme vielä maksamaan 20 juanin puistomaksun. Seudulla oli viime vuonna (-97) kuollut 5 turistia maanvyöryissä (tämän kuulimme vasta myöhemmin). No nyt ei ollut sadeaika, joten kai tämä tästä, aurinko paistoi kirkkaana, lämmintä jotain +15.

Päivän patikoinnin tavoitteenamme oli "puoli-matkankrouvi", se oli jossain noin 20km päässä. Löysimme polun pään ja lähdimme nousemaan rinteille, pian iso joki näkyi pienenä norona alhaalla laaksossa, kuvia tuli räpsittyä taajaan.

VAARAN VYÖHYKKEELLÄ

Ohut ilma, huono kunto ja melko jyrkät nousut laittoivat matkalaisen testiin, melkein kadutti kun emme olleet osuneet alhaalla kulkevalle helpommalle polulle. Sieltäpä ei kuitenkaan olisi nähnyt näitä upeita sinertäviä rinteitä, lumihuippuja ja vaarallisen kapeaa polkua, rotkoineen ja pienine siltoineen.

Polku nousi ja laski, enimmäkseen nousi, kebabit (lampaat) päkättivät rinteillä ja pistävä aurinko kärvensi silmiä ja korvia. Vähän väliä oli pysähdyttävä huohottamaan ohentunutta ilmaa, keuhkot eivät tuntuneet saavan ollenkaan tarpeekseen. Reitille oli sinne tänne keltaisella maalilla merkitty, kuinka pitkä matka olisi vielä sinne "puolimatkankrouviin".

Illansuu, eikä krouvia vaan näkynyt, siinä jo iltahämärässä mietittiin että onko sitä olemassakaan, olemme jossain lampaiden polulla ei missään, menossa ylös ei mihinkään. Ajatuksissa oli jo etsiä leiripaikka, joka oli vaihtoehdoista huonoin, polku kun oli erittäin kapea ja heti vieressä oli pudotusta satoja metrejä. Leiripaikkaa ei yksinkertaisesti ollut, teltta tai taskulamppu eivät kuuluneet varusteisiime, ja kun yöllä olisi melko varmasti myös pakkasta, niin jalkaa vain piti laittaa toisen eteen. Hetken vielä siinä hämärässä käveltyämme, auringon jo laskettua, näimme kyltin: "majatalo". Vihdoinkin! Tämä ei kuitenkaan ollut mainittu "puolimatkankrouvi".

SUOMI LIENEE JOSSAIN AUSTRALIASSA PÄIN

Rättiväsyneenä astuimme kivisen talon portista sisään, kivimuurin sisällä oli piha jota talon puolelta kiersi puinen kuisti, pihalla lisäksi pieni eläinsuoja. Perhe, isä, äiti ja kolme lasta (3!) olivat erittäin vieraanvaraisia ja ystävällisiä, kuten illan kuluessa saimme tuta. Synkkä, musta, maapohjainen keittiö oli seurustelupaikka jossa iltaa istuskelimme. Lämmön illan viileyteen loi nurkassa pihisevä alkeellinen kamina, polttoaineenaan syötyjä maissin rankoja, pian alkoi selkä kuivumaan ja juttu luistamaan.

Parilla naapurin äijällä jotka olivat paikalla, oli tunnelma korkealla ja niin pian myös meillä. Äijät siitä jo kohta lähtivätkin kotiinsa nukkumaan. Talon emäntä paistoi nuotiolla maissikakkua jonka kanssa nautittiin epämääräisen makuista suolavelliä, nälkä lähti, mutta todellakin parempaakin on syöty. Isäntä puhui muutaman sanan englantia, arveli että Suomi sijaitsee jossain Australian lähellä. Kertoi että koska heillä on 3 lasta, niin he joutuvat maksamaan "lapsisakon", joka se hassutus on n.1 vuoden ansioita vastaava summa. On kai se niin, että jos kaikilla kiinalaisilla olisi 3 lasta, niin pitäisi olla myös 3 maapalloa.

SUOLAA HAAVOIHIN

Vaihdoimme nuoremman tyttären kanssa pinssejä, samaan aikaan vanhempi tytär, n. yhdeksän vuotias hoiteli paleltuneita pahasti halkeilleita kantapäitään nuotiossa lämmitetyllä suolalla! Ilmekään ei hänellä värähtänyt, tarjosimme vanhemmille omia lääkkeitämme, mutta eipä kelvanneet isonenän taikasalvat. Tallista kuului eläinten ääniä ja ilma oli varsin raikasta täällä n.3 km korkeudella.

SYKKIVÄ TAIVAS

Yöllä kävin pusikossa ja huomasin taivaan väreilevän omituisesti, toinen puoli taivaasta aaltoili aavemaisesti, tähtien valo näkyi kuin veden alta. En käsittänyt ilmiötä ennenkuin seuraavana päivänä nähdessäni vuorten huiput, ilmiö syntyi kun ilma kiersi vuoren huippujen ympäri tiivistyen pilviksi, haihtuessaan taas pilvet saivat ilman väreilemään. Muutenkin taivas oli eri näköinen kuin suomessa, ns. seeing oli mahtava. Tähtiä oli niin paljon ettei kuvioita tunnistanut, pohjantähti oli aivan alhaalla horisontissa, kaukana pohjolassa.

Aamulla herättyämme kiitimme ja maksoimme hyvästä palvelusta, hymyilevä perhe osasi kyniä saman hinnan mitä olimme tottuneet kaupungeissa maksamaan. Annoimme heille lähtiäisiksi joitain ylimääräisiä vaatteitamme, koska köyhyys tässä talossa oli sitä itseään, ja parempaa tuskin tulisi. Siitä viis, täällä maailman katolla elettiin näemmä puutteista huolimatta onnellisina ja iloisina, moniko osaa.

Jatkoimme patikointia yhä kaunistuvassa maisemassa, kiinalaiset "niket" hiersivät ikävästi jalkoja (kun halvalla sai), meno kuitenkin maistui, ja kamera haki uusia kuvakulmia edellistäkin jylhemmistä rotkoista ja rinteistä.

PUOLIMATKANKROUVI

Joskus iltapaivällä näimme vihreässä rinteessä pienen kymmenen talon ryhmän, ehdottomasti TLG-rotkon kaunein paikka. Rinteitä porrastivat riisipellot joilla lampaat laidunsivat, täällä oli myös se eilen kaivattu "puolimatkankrouvi". Krouvia ylläpiti iloinen Tiibetiläinen Sean perheineen. Jäimme tähän nimettömään pikkukylään lepäämään ja nauttimaan näkymistä, sinertävän punertavan kellertävien vuorenseinämien kehystäessä jylhää maisemaa.

Söimme ja joimme Tiibetiläisiä herkkuja, nautimme ainutlaatuisesta hetkestä kaukana muun maailman toisarvoisista typeryyksistä. Rauhallinen ilmapiiri lumosi mielen, ei niin mitään liikennettä, ei muutakaan hälinää, alhaalta saattoi juuri ja juuri kuulla Yantzen kosken pauhannan. Tähtitaivas oli taas niin lähellä, että siihen löi päänsä.

SÄHKÖPATJAT

Illalla kyläpahasen kaikki 30:tä naista olivat katsomassa majatalon tv:tä, se liene heidän ainoa kosketuspinta ulkomaailmaan. Kun dubattu Dallas loppui, akat marssivat hiljaa jonossa mustaan pimeyteen. Majatalon sängyssä oli miellyttävät sähköllä lämpiävät patjat! Uni tuli kuin itsestään, unessa lumimies loikki vuortenhuippujen yli katsellen pienillä silmillään yli sinisten vuorenhuippujen, otuksen sieraimet värähtivät, sen silmät välähtivät kultaa haistaessaan isonenien saapuneen reviirilleen.

AMERIKLAANE UAMIAINE

Heräsin muita aikaisemmin ja tilasin "amerikkalaisen aamiaisen", muut heräsivät myös, söivät aamupalansa, mutta minä vain odottelin nälkäisenä pekoneitani. Lopulta sain kysyttyä missä aamupalani viipyy?, sain hymyilevän vastauksen: "Ej myö ossaa tehä ameriklaanen uamiainen". Maksoimme yösijasta ja lähdimme jatkamaan matkaa. Heti kylän takana oli maanjäristyksessä luhistunut vuorenseinämä, otin siitä valkoisen Himalajan näköisen kiven muistoksi.

TELEVISIOSSA

Kohta olikin vuorossa joen ylitys, polvet vihloen laskeuduimme jyrkkää pölyävää rinnettä, paikallinen heppu juoksi vauhdilla ohitsemme, rynnäkkökivääri olallaan. Joen ylityksestä piti maksaa 10 juania. Pienessä paatissa oli toimittajia Kunmingin televisiosta, he olivat tekemässä tv-dokumenttia TLG-rotkosta. Halusivat kuvata meitäkin, vartin sessio, äänemme hävisivät kovaäänisen moottorin papatukseen. Ohjelma esitettäisiin seuraavalla viikolla Kumningin kolmos teeveessä.

Vastarannalla lähdimme tv-ryhmän kanssa ylös rinnettä, eikä aikaakaan kun ryhmä jo meni menojaan. Parin tylsän kilometrin jälkeen aloimme laskeutumisen karuun kuivaan laaksoon, laaksossa oli erikoisen kauniit punertavat sävyt, näimme leveät auton jäljet, tv-ryhmä olikin jo kaukana menossa pölypilven noustessa maasturin jäljiltä, kyyti olisi kelvannut.

DAZU

Arviolta 8 kilometrin päässä näkyi TLGn patikoinnin loppu, Dazu. Alarinteillä vaelsi ihmisiä valtavat heinäpaalit selässään, takanamme valkoinen kalkkinen vuorenseinämä pölläytti taivaankannen valkoiseksi. Hikisenä iltapäivänä raahustimme Dazuun, samassa tuuli koveni pöllyttäen hienoa hiekkaa hikiselle iholle, kruunaten retkemme.

Dazu näytti köyhimmältä paikalta maan päällä, tänne yöksi, ei never. Töllin seinän aikataulusta tavasimme bussin Daliin lähtevän huomenissa, hetken istuttuamme bussi ajoi paikallle, kyytiin. Matka oli hidasta yli vuorten, nousimme jotain 4500 metrin korkeuteen. Bussia piti työntääkin pari kertaa, ja eräässä tiukassa mutkassa melkein törmäsimme samanlaiseen pikkubussiin josta oli vetoakseli poikki, ihmiset kurkkivat uteliaina pimeyden keskellä. Yhdeksän tuntia selkärangan taittavaa tärinää, ja takas Dalissa.

PALLOJALKA

Seuraavaksi miljoonaa kokemusta rikkaampana takaisin Bangkokiin, ihmiset katsoivat hieman pitkään, jalkani nimittäin turposivat valtaviksi limpuiksi, marssimurtuma tai vastaavaa, kiinalaiset Niket tekivät hyvin tehtävänsä, kiitos vain ja roskiin.

THE BEACH

Seuraamme liittyi pari kaveria Suomesta, ajelimme ilmastoidulla bussilla jonnekin etelään, Kho Phi Phin paratiisisaarille, lepäämään ja sukeltelemaan. Täällä muuten kuvattiin "The Baech" leffa, ja lähellä oli myös James Bond saaret.

Koralliriutat olivat suoraan kuin Cousteaun filmistä, kirjavia kaloja ja delfiinejä uiskenteli vihertävän kirkkaassa Intian valtameressä. Kalastimme päivän saamatta muuta kuin rumia simppuja, miekkakalaparvi ui uljaasti loikkien parin sadan metrin päästä. Illalla turvauduimme ravintolan haipihviin, sitä ei voita mikään mitä makuun tulee. Kaksi viikkoa saarilla meni nopeasti, rasitukset sekä väsymykset hoituivat thaihieronnan viimeistellessä lopputuloksen. Iltaisin mustan tähtitaivaan alla kaukana merellä näkyi komea trooppinen ukonilma, tulematta kuitenkaan päälle.

HOMON PÄIVÄUNI JA LEWIKSET

Pesetin pyykkini eräällä muslimilla, hän ei palauttanut pyykkejäni kun vasta viiden päivän kuluttua, otti sitten vielä kädestä (kääk) ja sanoi: "Älähän poika lähe, jäähän sie tänne miun kanssain", minä sihen närkästyneenä: "sori vaan kuules ny ei newer! Pyykkipussi varastettiin illalla, joten eipä tarvinnut sitäkään raahata mukana, menetetyt uudehkot Lewikset jonkin verran harmitti.

KROKOTIILIFARMI

Upean näköisillä Bond-saarilla käväisimme vain ohimennen, siellä kuvattiin erään Bond-leffan kohtauksia. Seuraavaksi suuntasimme laivalla Phukettiin, turistirysä joka ei juuri säväytä. Krokotiilifarmilla oli aika hurjaa, altaissa lojui satoja jopa kuusimetrisiä krokoja, kepillä kun aidan yli örkkiä kopautti, niin valtavat leuat löi sekunnissa paukahtaen yhteen. Kavereista tyhmänrohkein hyppäsi aitaukseen sadan hirviön sekaan juosten nopeasti aukion läpi, muinaisliskot pelkäsivät enemmän ja painuivat samantien lampeen.

Seuraavaksi taas Bangkokin ruuhkiin, moottoritiet mutkittelevat kuin käärmeet kolmessa kerroksessa, mopot ja skootterit puikkelehtivat hiuksen hienosti autojen välistä, polkupyörää ei näe ensimmäistäkään. Täältä haluaa vain pois, ja äkkiä.

PAKKASIIN

Lopuksi 12 tunnin puuduttava lento Suomen talveen, Venäläinen Iljushin kyyti ei paljoa maksanut. Valokuvat kehitykseen. Auts, diakuvani Himalajalta olivat pilalla, olin ostanut Bangkokista 50ASA:n filmit, kamerani automaattitunnistus ei tuntenut asa lukua, siispä se kirottu vehje alivalotti reippaasti kuvani, 90% meni roskiin.

Kiitos matkaseurasta !

Tervetuloa

2010-01-31T21:30:00.002+02:00

Tervetuloa. Tekstiä ei vielä ole, mutta odotellessa voit katsella valokuviani http://tauzero.deviantart.com/ tai videoitani http://www.youtube.com/user/MrTauzero nam. Blogissa tulevaisuudessa julkaistavat tekstit eivät välttämättä edusta kirjoittajan todellisia mielipiteitä, vaan tekstit ovat aivopieruja joita saatetaan muokata jälkeenkin päin. Kirjoittaja ei isommin myöskään ota vastuuta tekstien mahdollisesti aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten närästyksestä. Mr@Tz

MrTauzero

Losin mystinen ohjus

Fraktaaliuniversumi

Työtapaturma

Velkakello

1000 hevosen kyytiä

Pieniä iltapäiväkuuroja

Haluaa sähköauton, heti!

Bollore Pininfarina Bluecar B0

5-paikkainen henkilöauto

Broadway in HD

Voyager kaapattu?

Henkinen tsunami

13800 miljoonaa kilometriä

Teknillisen laitteen haittaveroa

Maapallolla ei järjellistä elämää

Miljardi tonnia magneettista plasmaa

Pneumonoultramicroscopico­silicovulcanoconiosis

Älä soittele Alieneille

Don’t talk to aliens, warns Stephen Hawking.

Tiedemiehet järkyttyivät

Periaatteessa helppoa

Kurjuus on keinotekoista

Turun vesi on nestettä

Suomi voisi olla rikaskin

Kurjet ovat saapuneet

Myllysillan pelastus

Legohurahtaneet

uniVersI/0

Diego Stocco

Astronomit löysivät lisää maailmankaikkeutta

Lehfaa pukkaa

Autohuollon erikoinen

Myllysillan nousu ja tuho

H2O wallpapers

Sonic Boom ja sundog

Intiaanin haastattelu

Vesimiehiä

Suomen alueella suuria meteoriittikraattereita

ISS esittely

Mactini Nano Video

Orion uudessa valossa

Hyvää streamia

Feuillee ja Beer

Google Streetview Suomessa

Mistä näitä senttejä oikein tulee?

Järjestelmästä Sony Cypershot HX-1 seen

Dubai Timelapse – kaunista katseltavaa HD:na

Suomalainen Valkee Oy esitteli laitteen, joka hoitaa masennusta korviin työnnettävillä ledeillä

Verkkouutiset - Ultratarkka kvanttikello lyö atomikellot laudalta

Junalla Helsingistä Laosiin

Vaihdoin Appleen

Satunnainen matka Tiikerin loikan rotkoon

Tervetuloa

Pneumonoultramicroscopicosilicovulcanoconiosis